Raimalammi

Järvi sijaitsee Miemaalanharjun eteläpuolella Hiidenjoen suun tuntumassa [3]. Lammen pinta-ala on 2,3 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 600 metriä, ja sen rannat ovat metsää ja ylärinteen puolelta peltoa. Lammen ja Hiidenjoen välissä sijaitsee useita rakennuksia, joille johtaa tie. Lammen vedenpinnan korkeus on 79,4 metriä mpy, joka on sama kuin Hiidenjoella ja Miemaalanselällä.[2][1][4]

Lampi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hiidenjoen alueeseen. Se jaetaan vielä Hiidenjoen suualueeseen, johon lampi kuuluu. Lampeen laskee lammellepäin viettäviltä pelloilta pelto-oja. Lammen oma laskuoja lähtee kaakkoispäästä ja laskee 500 metrin päästä Raimasuota kiertävään johto-ojaan, joka laskee Hiidenjokeen 800 metriä joensuun yläpuolelle.[2][1]

Vedenlaatua tutkittiin talvella ja kesällä vuonna 2006. Veden näkösyvyys oli 1,1 metriä ja vedessä oli selvä humusleima. Veden happamuustaso ja puskurikyky happamoitumista vastaan olivat hyvät. Vedessä oli kuitenkin ravinteita paljon enemmän kuin suomalaisissa järvissä keskimäärin. Myös veden happipitoisuus oli rehevöityneille järville ominainen. Vesi oli kummallakin kerralla lämpötilakerrostunutta, joten näytteet otettiin päällysvedestä ja alusvedestä. Päällysveden näytteet otettiin yhden metrin syvyydestä ja alusveden 2,5 ja 3,0 metristä, ja niiden lisäksi näytteet otettiin myös pohjan tuntumasta (3,5 metriä). Päällysvedessä hapen kylläisyys kohosi yli sadan prosentin (jopa 129 %), mutta kahden metrin syvyydessä se oli enää 14 %. Pohjassa vesi oli kesälläkin melkein hapetonta, ja talvella koko järvi oli hapeton. Hapettomuus on käynnistänyt järvessä sisäisen kuormituksen, mikä kohotti veden ravinne-, rauta- ja mangaanipitoisuudet moninkertaisiksi normaaliin verrattuna. Yhteyttävän levän määrä vedessä kasvoi ylirehevöityneen järven tasolle, sillä klorofylli-a:n pitoisuudet olivat 91 milligrammaa kuutiometrissä vettä. Järven ravinne- ja ekologinen tila oli ylirehevä, mutta sen hygieninen tila hyvä.[3]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa lampi kuului Yläneen talolle, joka sijaitsi siitä hieman länteen. Lampi oli suon ympäröimää ja rannoille ulottuivat niityt. Janakkalan kirkolta tuli tie, joka ohitti läheltä Yläneen talon.[5]

Vuoden 1962 peruskartassa Raimalammin itäpuolella oli pienempi lammikko ja peltoalueita oli nykyistä enemmän lammen ympärillä. Sen lounaispuolella sijaitsi Perttulan keskuslaitos ja Hiidenjoen rannalla oli kaksi taloa.[6][7]