Raija Toiviainen

Toiviainen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1980.[4] Toiviainen toimi Valtakunnansyyttäjänvirastossa valtionsyyttäjänä vuosina 1997–2016 ja viraston kansainvälisen yksikön päällikkönä vuosina 1997–2015. Aiemmin hän työskenteli muun muassa käräjätuomarina ja syyttäjäntehtävissä kaupunginviskaalina sekä lakimiehenä oikeusministeriön kansainvälisessä yksikössä.[5]

Toiviainen aloitti apulaisvaltakunnansyyttäjänä Jorma Kalskeen seuraajana heinäkuussa 2016.[6] Tehtävässä hän kertoi ottavansa erityiseen tarkkailuun tuomioistuinten antamat rangaistukset niin sanotuista vihapuherikoksista.[7][8] Toiviainen nimitettiin valtakunnansyyttäjäksi 1. elokuuta 2018 alkaen. Sitä ennen hän oli toiminut määräaikaisena valtakunnansyyttäjänä, kun Matti Nissinen oli pidätetty virantoimituksesta rikosepäilyn vuoksi.[9]

Kesäkuussa 2022 Asianajajaliitto myönsi Toiviaiselle Oikeusteko-palkinnon syyttäjälaitoksen organisaation uudistamisesta sekä poikkeuksellisesta kyvykkyydestä ja ennakkoluulottomasta sananvapauslainsäädännön tulkitsemisessa.[10][11]

Vuosina 2019–2020 valtakunnansyyttäjä Toiviainen määräsi poliisin toimittamaan neljä esitutkintaa, jotka koskevat kansanedustaja Päivi Räsäsen esiintymisiä ja kirjoituksia liittyen homoseksuaalisuuteen, joissa voi olla kyse kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Kaikissa tapauksissa poliisi päätti ensin, että asioissa ei ole syytä epäillä rikosta.[12] Toiviaisen mukaan hän on saanut asian tiimoilta paljon viestejä, joilla on pyritty häiritsemään hänen toimintaansa viranomaisena ja joissa on ollut kyse myös maalittamisesta.[13] Joidenkin mielestä tutkinnoilla rajoitetaan uskonnonvapautta, mutta Toiviaisen mukaan uskonnonvapauden varjolla ei saa loukata tiettyyn ihmisryhmään kuuluvia.[14] Emeritusprofessori Timo Vihavainen arvosteli lainkäytön alistamista politiikan tekoon. Hänen mukaansa Toiviainen yritti ”ajaa asiaansa vastoin asiaa tutkineiden poliisiviranomaisten kantaa”. Esimerkiksi Raamatun siteeraminen somessa oli johtanut monien tuntien mittaisiin kuulusteluihin.[15]

Toiviainen nosti Räsäsen asiassa syytteen, jota ajoi kaksi valtionsyyttäjää. Syyttäjä hävisi jutun käräjäoikeudessa, ja kaikki syytteet hylättiin. [16] Oikeus totesi tuomiossaan, että syyttäjät olivat perustellut syytettä lausumilla, joita Räsänen ei ollut sanonut.[17] Syyttäjät kiistivät tulkinnan.[18] Kimmo Sasi piti kritiikkiä poikkeuksellisena, ja faktoihin perustumatonta syytteen ajamista uhkana oikeusvaltiolle.[19] Tuomio ei ole lainvoimainen.

Kesäkuussa 2020 Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen tämän eduskunnassa pitämän puheen vuoksi.[20] Kansanedustajan syytesuojan murtaminen olisi vaatinut viiden kuudesosan enemmistön, eikä vaadittavaa enemmistöä tullut. Äänestyksen jälkeen Toiviainen totesi, että jos asia olisi voitu viedä oikeuteen, Mäenpää olisi luultavasti saanut tuomion. Jotkut kansanedustajat pitivät Toiviaisen kommenttia syyttömyysolettaman vastaisena, ja yksi kansanedustaja teki hänestä kantelun oikeuskanslerille, mutta haastateltujen oikeusoppineiden mukaan Toiviaisen lausunnot olivat asiallisia ja myös virkamiehellä on sananvapaus.[21][22][23]

• Jyrkänniemen juristi latautuu luonnossa. Vihtijärvi. 1.5.2011. Arkistoitu 15.8.2017. Viitattu 7.9.2017.
• Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen: ”Syyttäjät ovat vahvoja.” Juristikirje. 26.9.2018. Arkistoitu 27.9.2018. Viitattu 27.9.2018.