Raide-Jokeri

Vuonna 1990 Helsingin kaupunki esitteli suunnitelman Itäkeskuksesta Leppävaaraan kulkevasta poikittaisesta pikaraitiotielinjasta, joka oli nimetty Jokeriksi (Joukkoliikenteen kehämäinen raideinvestointi). Linjan pituus olisi ollut noin 21 kilometriä ja kustannusarvio hankkeelle oli noin 750 miljoonaa markkaa. Vuoden 1994 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Jokeri-pikaraitiotie oli esitetty välittömästi aloitettavaksi hankkeeksi. Jokerin ideoineen Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) suunnittelujohtajan jäätyä eläkkeelle suunnitelmat pikaraitiotiestä kuitenkin hylättiin ja Jokeri-linjaa päätettiin alkaa suunnittelemaan linja-autoin liikennöitävänä linjana, sillä pikaraitiotielinjan kustannusten koettiin olevan liian suuret arvioituihin matkustajamääriin nähden. Raide-Jokerin matkustajamäärien oli kuitenkin arvioitu olevan merkittävästi suuremmat kuin Helsingin metron samanhintaisen Itäkeskus–Vuosaari-osuuden, joka päätettiin rakentaa. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998:ssa Raide-Jokerin suunnittelu ja rakentaminen päätettiin lykätä aina vuoden 2030 jälkeisiin hankkeisiin asti.[7]

Jokeri-bussilinjan eli linjan 550 liikennöinti aloitettiin elokuussa 2003. Sittemmin bussilinjan odotettua suurempi suosio ja siitä juontuneet ongelmat kuten ylikuormitus ja ketjuuntuminen ajoivat aikaistamaan korvaavan pikaraitiotielinjan rakentamista.[7] Vuonna 2015 runkolinjalla 550 tehtiin arkisin noin 40 000 päivittäistä matkaa,[8] mutta vuonna 2025 linjalla on ennustettu olevan päivittäin jopa lähes 90 000 potentiaalista käyttäjää, mikä ylittää bussilinjan kuljetuskapasiteetin täysin.[7]

Pikaraitiotien alustava yleissuunnitelma tilattiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimesta kesäkuussa 2008, ja se valmistui toukokuussa 2009.[9] Suunnitelman perusteella linjasta saatiin alustava, 212 miljoonan euron kustannusarvio ja kaavavarausten teko tuli mahdolliseksi. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta suositti työn jatkamista hankesuunnitelmalla välittömästi.[9] HKL:n johtokunta päätti kuitenkin vuonna 2009 selvittää edelleen mahdollisuuksia kehittää Jokeria bussi- tai johdinautolinjana.[10] Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ja Helsingin seudun liikenne (HSL) koeajoivat linjalla yhteensä kolmea eri nivelbussimallia, mutta bussien hankintahinta suhteessa lisäkapasiteettiin sekä tarve pysäkki- ja liikennejärjestelyiden muuttamiseen oli liian suuri.[7] HSL:n toimesta tehtiin johdinautoliikenteestä vielä erillinen hankeselvitys vuonna 2011.[11] Aiemmin vuonna 2003 YTV ja liikenne- ja viestintäministeriö olivat tilanneet saksalaiselta konsulttiyritykseltä selvityksen, voitaisiinko Raide-Jokeri yhteensovittaa Helsingin metrolinjaan niin, että raitiovaunuilla voitaisiin liikennöidä myös metroradalla. Raitiovaunujärjestelmiin tehtävien muutostöiden laajuus ja yleisesti koko integrointihankkeen kannattamattomuus ajoivat idean hylkäämiseen.[12][13]

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011:ssä Raide-Jokeri oli jo listattu vuoteen 2020 mennessä toteutettaviin hankkeisiin, mutta kiireellisyysjärjestyksessä toiseksi viimeisenä muun muassa Pisararadan sekä metrolinja- ja kaupunkiratalaajennusten jälkeen.[14] Järjestyksestä on kuitenkin todettu, että yksittäisen hankkeen viivästyminen ei saa viivästyttää seuraavien aloitusta. Vuoden 2011 hankearviossa todettiin, että Raide-Jokeri on hankkeena paitsi välttämätön myös kaupungeille taloudellisesti kannattava, sillä sen kustannus-hyötysuhde on jopa 1,25. Tehostuvan maankäytön ansiosta raitiolinjan varrelle arvioidaan tulevaisuudessa muuttavan 23 000 asukasta ja syntyvän 14 000 työpaikkaa enemmän verrattuna siihen, että linjan liikennöintiä ja kehittämistä jatkettaisiin linja-autoin. Pelkästään Helsingin puolella Raide-Jokerin kokonaispotentiaalin arvioidaan olevan noin 92 000 asukasta ja 48 000 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä.[7]

Vuonna 2013 linja oli Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenneinvestointien talousarvioehdotuksessa merkitty vuosille 2017–2020.[15] Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:ssä Raide-Jokeri esitetään toteutettavaksi vuoteen 2025 mennessä.[16]

Rakennustyöt

Raide-Jokerin rakennustyömaa Maarintiellä Otaniemessä joulukuussa 2019.

Raiteiden rakennustöitä Pakilantien ja Pirjontien risteyksessä Maunulassa lokakuussa 2020.

Raide-Jokerin rakentaminen alkoi kesäkuussa 2019. Alkuperäisen suunnitelman mukaan liikennöinti linjalla oli tarkoitus aloittaa kesäkuussa 2024.[3] Toukokuussa 2021 kuitenkin tiedotettiin, että Raide-Jokerin rakentaminen on edennyt suunniteltua nopeammin: suurin osa rakennustöistä valmistuu vuoden 2022 aikana, ja liikennöinti alkaa koekäyttöjaksojen jälkeen alkuvuonna 2024.[29] Rakentamista nopeutti muun muassa vuosien 2019 ja 2020 välinen leuto talvi.[30] Kaikki radan kiskot olivat kiinnitettyinä maassa elokuussa 2022, ja samassa kuussa käynnistyi radan tekninen koeliikenne varikkoalueella.[31][32] Saman vuoden syksyllä ilmoitettiin, että pikaraitiotie saattaa avautua matkustajaliikenteelle jo syksyllä 2023,[33] ja kuukautta myöhemmin ilmoitettiin, että rata saatetaankin avata jo elokuussa 2023.[5]

Valmista rataa Myllypuron Viilarintiellä.

Raide-Jokerin linja on yhteensä noin 25 kilometriä pitkä, josta 16 kilometriä sijoittuu Helsinkiin ja 9 kilometriä Espooseen. Raide-Jokerin ratalinjaus vastaa karkeasti nykyistä runkolinjaa 550, mutta kulkee suuren osan matkasta omalla väylällään, erillään muusta liikenteestä. Tällä varmistetaan raitiovaunujen mahdollisimman nopea ja häiriötön kulku. Autoliikennettä kohdataan risteyksissä, mutta niihin tehdään raitiovaunuille liikennevaloetuudet.[7][27] Liikennevaloliittymiä on Raide-Jokerilla yhteensä noin 75.[39]

Nykyinen bussilinja jatkaa Espoon puolella Laajalahdesta Tapiolan kautta Westendinasemalle, mutta raitiolinja kulkee Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen kautta Espoon puoleisen päätepysäkin tullessa Keilaniemeen metroaseman lähettyville. Alun perin myös raitiolinjan oli suunniteltu kulkevan Tapiolan kautta, mutta vuoden 2013 suunnitelmassa reitti muutettiin tarkoituksenmukaisempana kulkemaan Otaniemen kautta, osittain johtuen siitä, että Tapiolan metroaseman rakentamiseen liittyvissä muutostöissä ei ollut otettu riittävästi huomioon pikaraitiotielinjan suunnitelmia.[7] Helsingin puoleinen päätepysäkki on bussilinjan tavoin Itäkeskuksen metroaseman yhteydessä. Raitiolinjan reitille tulee 34 pysäkkiparia, keskimäärin 800 metrin välein.[27] Pysäkit on sijoitettu nykyisten ja rakentuvien asuinalueiden läheisyyteen sekä niin, että pysäkeiltä on mahdollisimman nopea vaihtoyhteys rautatie-, metro- ja bussilinjoille.[2][27] Linjaa tullaan ajamaan vuorokaudenajasta riippuen 5–10 minuutin vuorovälein,[16] ja matka-aika linjan päästä päähän on noin tunti.[2]

Raide-Jokeria varten rakennetaan neljä uutta siltaa kehä- ja valtateiden sekä Vantaanjoen ylittämiseen ja lisäksi noin 300 metrin pituinen Patterinmäen betoni- ja kalliotunneli Pajamäkeen.[21] Uusi raitiovaunuvarikko rakennettiin Roihupellon teollisuusalueelle. Vuoden 2016 hankesuunnitelmassa oli varauduttu myös rakentamaan 14-paikkainen sivuvarikko Laajalahteen, mutta myöhemmin tammikuussa 2018 tehtiin päätös vain päävarikon rakentamisesta ja sivuvarikko jätettiin varaukseksi.[40]

Vantaanjoen yli rakennettiin raitiosilta, joka korvasi vuonna 2021 puretun Maaherrantien sillan. Oikealla jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu kaareutuva Tulvaniitynsilta.

Raiteita kulkee koko linjan pituudelta vierekkäin kaksi, ja lisäksi tasaisin välimatkoin reitille on sijoitettu puolenvaihtopaikkoja, jolloin esimerkiksi este tai vikaantunut vaunu voidaan ohittaa keskeyttämättä liikennöintiä.[13][21] 18 metrin mittaisia kiskoja asennettiin radalle 6 000 kappaletta, ja raidesepeliä käytettiin yhteensä 35 000 tonnia.[32] Ratapölkkyjä asennettiin 64 900 kappaletta, ja ratalaattoihin valettiin 24 000 kuutiota betonia.[32] Raide-Jokeri käyttää 1 000 millimetrin raideleveyttä.[13] Myös 1 435 millimetrin raideleveyttä pidettiin vaihtoehtona,[41] mutta linjan vaunukaluston ja ratainfrastruktuurin halutaan olevan kunnossapidon ja liikennöinnin kannalta mahdollisimman hyvin yhteensopivia nykyisen raitiotieverkoston ja sen käytössä olevien Artic-raitiovaunujen kanssa.[22]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raide-Jokeri Wikimedia Commonsissa

• Raide-Jokerin verkkosivut