Rahanpesu

Esimerkiksi huumekauppiaille ja järjestäytyneelle rikollisuudelle saattaa kerääntyä laittomasta toiminnasta suuria määriä rahaa, jota he eivät voi käyttää ilman kiinnijäämisen riskiä, ellei ensin tehdä rahanpesua omaisuudelle. Kun rikollinen tausta on häivytetty, voi rahaa käyttää missä tahansa kuten sen olisi saanut laillisesti.

Myös korruptiossa poliitikko tai julkinen vallankäyttäjä (kuten virkailija) on saattanut kavaltaa itselleen verovaroja, jotka hän pyrkii siirtämään pois jotta voisi käyttää kavaltamiaan rahoja. Varsinkin korkean profiilin tapauksiin saattaa liittyä monimutkaisia kuvioita ja valtion organisaatioiden hyväksikäyttöä rahanpesussa.

Myös valtioiden vakoilu- ja tiedustelupalvelut, kuten Venäjän FSB, käyttävät rahanpesua siirtääkseen laillisia valtion verorahoja ulkomaille.[7]

Mirror trading -osakekauppa (suom. peilikaupankäynti) ei ole aina laitonta. Mirror trading tarkoittaa, että kauppaa käyvä antaa osakemarkkinoilla samanaikaisesti sekä osto- että myyntikäskyn tietyille osakkeille. Kaupankäyjä ostaa osakkeita ensimmäisellä tilillään tai yrityksellään ja luovuttaa ne samanaikaisesti toiselle omistamalleen tilille tai yritykselleen. Tämä osakkeet vastaanottanut taho myy saamansa osakkeet heti rahaksi toiseen valuuttaan.[9]

Menetelmää on käytetty erityisesti rahan saamiseksi ulos Venäjältä. Monet tällä tavoin rahaa pesseet ovat saamillaan rahoilla sen jälkeen ostaneet kalliita kiinteistöjä[9] ja näin häivyttäneet rahan alkuperää yhä enemmän. Peilikaupankäyntiä voidaan myös tehdä valuutoilla.[10]

Alun perin huumerikollisuudessa huumeiden salakuljettajasta käytettyä muuli-nimitystä on alettu käyttää myös rahanpesun auttajista. Muulin tehtävänä on vastaanottaa rikoksella hankittua rahaa ja lähettää se eteenpäin. Teko on rikosoikeudellisesti rangaistava[11], vaikka tekijä ei tietäisi olevansa osallinen rahanpesusta.

Muuleja värvätään muun muassa roskapostiviesteillä ja internetin keskustelusivustoilla. Viesteissä tarjotaan hyvä palkkio helposti kotona työskentelemisestä. Muuliksi ryhtyville saatetaan jopa toimittaa aidon oloinen työsopimus. Monesti työtä markkinoidaan talousalan yrityksen, vaikka taustalla on järjestäytynyt rikollisuus.[11] Väärennetty työnimike saattaa olla esimerkiksi palkanmaksaja, vaikka kyseessä ei ole oikeasti palkkamaksut.[12]

Muulien tehtävänä on vastaanottaa raha tililleen ja sitten nostaa se tililtä pois käteisenä mahdollisimman pian. Tämän jälkeen muuli saa viestin, minne maahan ja kenelle käteinen raha lähetetään. Joskus muulien tehtävänä on lähettää rahoja tililtä toiselle.[11] Mikäli huijaus paljastuu, joutuu muuli oikeudelliseen vastuuseen rahanpesusta, kun kuvitteellinen työnantaja katoaa.[12]

Toinen huijaus, johon ihmisiä värvätään on nettikaupan petos. Tällöin henkilö saa tilillensä rahaa nettikaupassa tehdystä huijauksesta, ja hänen tehtävänään on välittää rahat eteenpäin toiselle tilille. Henkilöä voidaan myös pyytää vastaanottamaan rikollisilla varoilla hankittuja tuotteita ja toimittamaan ne eteenpäin.[11]

Pöytälaatikkoyhtiö on yhtiö, joka on olemassa vain paperilla, eikä sillä ole mitään oikeaa liiketoimintaa. Pöytälaatikkoyhtiöitä tai niiden monimutkaisia verkostoja käytetään rahanpesuun siirtämällä rahaa yhtiöiden välillä, jotta rahan alkuperä hämärtyy.^lähde?

Nesita Manceau on filippiiniläinen kotirouva, jonka nimiin on perustettu yrityksiä, jonka oikea omistaja halutaan salata. Virallisissa papereissa hän omistaa tai johtaa yritystä. On todennäköistä, että Manceau ei itse tiedä yrityksistä yhtään mitään. Nimi on talousrikostutkijoille hyvin tunnettu ja paperilla hän johtaa satoja yrityksiä Uudessa-Seelannissa, Yhdysvalloissa ja useissa veroparatiiseissa. Manceau asuu todennäköisesti Vanuatulla, sillä rekisteröinneissä käytetty passi on Vanuatun passi.[13]

Manceaun nimissä on myös tehty asekauppaa Pohjois-Koreasta Iraniin hänen "omistamien" pöytälaatikkoyhtiöiden kautta.[13] Samanlaisia varastettuja- tai valeidentiteettejä on useita muitakin.

Rahanpesua ei ollut kriminalisoitu Suomessa vielä 1990-luvulla. Silloin julkisuudessa keskusteltiin, kuinka Suomen pankkeihin tarjottiin määräaikaistalletuksina rikollisin keinoin hankittua rahaa.[6]

Suomalaisen Sampo-pankin (nyk. Danske Bank) Viron toiminnoissa oli kyseenalaisia toimintatapoja jo ennen sen yhdistymistä Danske Bankiin. Neljännes Danske Bankin rahanpesuskandaalin tileistä oli perustettu Sampo-pankkiin, eli noin puolitoista tuhatta tiliä.[5] Danske Bankin kautta 2010-luvun alussa suomalaisiin yrityksiin ja pankkeihin päätyi ainakin 19 miljoonaa euroa Venäjän tiedustelupalvelun ja Putinin lähipiirin rahoja.[8]

2000-luvulla Nordean tileillä on harjoitettu rahanpesua jopa 150 miljoonan euron edestä. Epämääräistä rahaa päätyi noin sadan suomalaisyrityksen ja muutaman yksityishenkilön tilille.[2]

Vuonna 2020 Rahapesula–tietovuodossa selvisi, että Nordean tileille on siirretty 700 miljoonaa euroa epämääräistä rahaa, joista yli 200 miljoonaa euroa oli siirretty Suomen tileille. Nordean tilit liittyvät venäläiseen pöytälaatikkoyhtiöiden epämääräiseen verkostoon, jonka kautta on siirretty satoja miljardeja euroja Eurooppaan.[16]

Nordean asiakkaana on ollut ainakin 300 pöytälaatikkoyhtiöitä, joiden toimintaan on liittynyt hämäryyksiä. Nordea ei ole kuitenkaan selvittänyt asiaa tai lopettanut yhteistyötä. Kyseisiin yrityksiin liittyi suoranaisia talousrikoksia, asekauppaa sekä osa niistä oli tunnettuja bulvaaneja eli valenimiä. Aineistosta paljastui, että Nordea ei ole noudattanut rahanpesusäädöksiä ja lain vaatimuksia asianmukaisesti.[16]

Nordea Suomen ja Viron pankeissa on ollut myös rahanpesua harjoittavan Somitekno Ltd yrityksen tili. Yhtiöllä oli yli miljardin euron edestä tilisiirtoja, mutta Nordea ei tiennyt, kuka heidän pankissaan olevan tilin omistaa.[2] Asia paljastui, kun Deutsche Bank on tehnyt asiasta tiedustelun, johon Nordea oli vastannut ettei tiedä, kenen tili on. Myöhemmin pankki kieltäytyi paljastamasta omistussuhteita rahanpaljastusepäilyistä huolimatta.[17] Nordean kieltäytyminen tietojen paljastamisesta vaikeutti viranomaisten toimintaa asian selvittämisessä.[2] Somiteknon omistajaksi paljastui kazakstanilainen liikemies Igor Bidilo, jolla on kytköksiä Venäjään. Bidilo on muun muassa tehnyt sopimuksia venäläisten öljy-yhtiöiden kanssa.[2]

Yhtiön asiakkaana on ollut myös serbialaismies, joka on tekaissut kymmenien miljoonien edestä väärennettyjä sopimuksia. Nordea ei ole kuitenkaan puuttunut asiaan, vaikka sopimusten osapuolena oli yritys, joka on jo lopettanut toimintansa. Nordean asiakkaana on ollut myös 26 yritystä, jotka liittyvät Magnitskin tapaukseen, 230 miljoonan euron petokseen. Petoksesta saadut rahat pestiin ulkomaille.[16]

Nokia teki useita kymmenien miljoonien eurojen matkapuhelinkauppoja Nasita Manceaun nimiin rekisteröityjen pöytälaatikkoyhtiöiden kanssa. Puhelimet tilasi vuonna 2007 uusiseelantilainen Impala Trans Limited -yhtiö, puhelimet toimitettiin Ukrainaan ja rahat maksettiin liettualaisesta pankista, joka on nykyään suljettu rahanpesun vuoksi. Ei ole julkisesti selvillä, kuka puhelimet osti tai maksoi.[13]

Valtion kaivosyhtiöstä Terrafamesta kolmanneksen omistava Trafigura on epäiltynä kymmenien miljardien epämääräisistä rahansiirroista. Trafiguralla on satoja pöytälaatikkoyhtiöitä. Yhtiö on siirtänyt satoja miljoonia euroja veroparatiiseihin pöytälaatikkoyhtiöille, joilla ei ole todellista liiketoimintaa. Yhtiö on sotkeutunut rikos- ja korruptiotapauksiin eri puolilla maailmaa.[18]

Vuonna 2016 vuodetuista Panaman papereista löytyi satoja suomalaisnimiä, joilla oli kytköksiä veroparatiiseihin.[19] SwissLeaks-tietovuodossa paljastui suomen kansalaisuuden omaavan venäläisen oligarkki Gennadi Timtšenko[20]

Al-Shabaabin 2010-luvulla Nairobissa tekemää terrorismi-iskua rahoitettiin osittain myös Suomesta pienillä summilla tehdyillä rahanpesulla.[6]

Vuonna 2018 Danske Bankin pääjohtaja Thomas Borgen erosi Dansken Viron pankissa olleen jopa 200 miljardin euron rahanpesuskandaalin vuoksi.[21] Selvityksessä tutkittiin epäilyttävää rahaliikennettä vuosien 2007 ja 2015 välillä. Vilkkaimpana vuonna 2013 pankissa oli rahanpesua 26 miljardin euron arvosta.[22] Pankki ei esimerkiksi puuttunut erään pienyrityksen tiliin, jonka kautta siirrettiin päivittäin jopa kymmeniä miljoonia euroja rahaa.[5] Selvitys tehtiin tilintarkastajan ilmiannosta, joka kuoli epäilyttävissä olosuhteissa tämän jälkeen.[23]

Dansken virolainen tytäryhtiö oli pessyt muun muassa Vladimir Putinin lähipiirin ja Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n rahoja. Rahaa oli siirretty myös Suomesta. Danske Bank vetosi, ettei sen johto ole tehnyt mitään juridisesti väärin.[21] Osa pankin työntekijöistä oli auttanut rahanpesussa ja tilisiirtoja oli tekemässä 42 pankin työntekijää.[5]

Viron Finantsinspektsioon alkoi tutkia tapausta 2018. Varoja oli siirretty muun muassa Lantana Trade LLP -yhtiön kautta, jonka yhteyksistä Putiniin Danske Bank ei ollut ilmoittanut viranomaisille. Kun pankki teki sisäisiä selvityksiä siirrosta, alkoivat työntekijät saada uhkailuja. Myös Dansken Liettuan ja Latvian konttoreita on epäilty venäläisten rahanpesusta.[24] Rahoja käytettiin muun muassa yritysmaailman korruptioon ja poliitikkojen lahjontaan.[25]

Myös Virossa toimiva ukrainalaisomisteinen Versobank jäädytettiin rahanpesun vuoksi.[5] 67% pankin asiakkaista oli ulkomaalaisia ja sillä oli vain noin 250 miljoonan euron edestä talletuksia.[26] Myös ruotsalainen Swedbank on sotkeutunut rahanpesuun.[27]

Ūkio Bankas ja Snoras–pankkeja käytettiin venäläiseen rahanpesuun. Viranomaiset ovat sittemmin sulkeneet kummankin pankin.[16]

Latvian kolmanneksi suurin pankki ABLV on Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan tehnyt rahanpesua Venäjälle ja Pohjois-Korealle.[24] Euroopan keskuspankki jäädytti pankin varannot tutkinnan seurauksena. Euroopan keskuspankissa ja ABLV:ssä toiminut Latvian keskuspankin johtaja Ilmars Rimšēvičs pidätettiin epäiltynä kiristyksestä.[28] Pankkia epäiltiin 20 miljardin euron arvoisesta rahanpesusta. Pankin kautta rikollista rahaa on päätynyt myös Suomeen.[5] ABLV lakkautettiin vuonna 2018 rahanpesun vuoksi,[26] samalla kun sen kaupankäynti dollarilla estettiin.[29]

Saksalainen Deutsche Bank oli mukana Venäjältä lähtöisin olleessa 20 miljardin dollarin arvoisessa rahanpesussa. Venäjän johto ja FSB siirsivät eurooppaan operaatiossa kaikkiaan 80 miljardia euroa vuosien 2010 ja 2014 välillä.[7] Iso-Britanniassa toimivat peiteyhtiöt lainasivat toisillensa rahaa. Yhtiöt sitten menivät konkurssiin kuvitteellisen velan kanssa. Lahjotut tuomarit Moldovassa hyväksyivät kuvitteellisen velan ja varojen siirron. Laittomat varat siirrettiin Deutsche Bankin pankkiverkoston kautta Euroopan tileille. Pankki laati sisäisen tarkistuksen rahanpesun paljastuttua ja salasi tulokset.[7]

Poliisi teki vuonna 2018 yllätysiskun Deutsche Bankin päämajaan Panaman papereiden vuodon takia tutkiakseen yhtiön kautta tapahtuvaa rahanpesua veroparatiiseissa.[30] Samassa paljastui että kaksi Deutsche Bankin työntekijää oli ollut auttamassa rahanpesua veroparatiiseihin.[7][30] Yhtiö maksoi 2011 ja 2018 välillä 14,5 miljardia euroa sakkoja venäläiseen rahanpesuun liittyen.[30] Pankki oli sotkeutunut rahanpesuun sen Moskovan konttorin kautta: Pankin työntekijät auttoivat rahanpesussa ostamalla osakkeita Venäjällä jumissa olevilla ruplilla ja myivät niitä toiselle saman omistajan yritykselle. Nämä osakkeet sitten välittömästi myytiin vieraassa valuutassa, mm. euroissa tai dollareissa ja saadut tulot talletettiin veroparatiisiin ulkomaisessa valuutassa. Tällä ns. mirror trading -operaatiolla siirrettiin kymmenen miljardia dollaria Venäjältä ulos.[9]

Deutsche Bankin epäillään harjoittaneen rahanpesua myös Malesiassa.[31]

Venäjältä on siirretty rahanpesun avulla satoja miljardeja dollareita ulos 2000-luvulla. Rahan siirto on ollut hyvin kansainvälistä ja siinä on ollut mukana merkittäviä pankkeja Euroopasta.

Venäjän suurin rakennusyhtiö S.G.M. sai Venäjällä miljardien dollarien arvoisia rakennusurakoita ilman kilpailutusta, ja yhtiön omistajat pesivät saamansa varat veroparatiisiin Deutsche Bankin avustuksella. Monet rikkaat venäläiset siirtävät omaisuutensa veroparatiiseihin rahanpesun avulla. Pestyllä rahalla monesti hankitaan hyvin kalliita kiinteistöjä esimerkiksi New Yorkista. Varojen siirto osakekaupoilla eli mirror tradingilla on yleinen tapa pestä rahat ulkomaille.[9]

Englantilaisen pankin HSBC Sveitsin konttori on pessyt rahaa ja kiertänyt veroja 180 miljardin dollarin edestä. Pankki on myös avustanut Al-Qaidaa ja Hizbollahia terroristijärjestöjen varainsiirrossa.[20]

Englantilainen pankki HSBC on ollut mukana aktiivisesti veronkierrossa ja rahanpesussa, ja se on auttanut huumekartelleja rahanpesussa.[32] Vuonna 2012 paljastui kuinka pankin valvontajärjestelmät ovat olleet puutteellisia. Yhtiö on hoitanut epämääräisiä liiketoimiaan muun muassa sekkien ja kätkettyjen yritysten kautta. Yhtiö oli lunastanut 290 miljoonan dollarin edestä venäläisten rahanpesussa käyttämiä sekkejä.[33]

Isossa-Britanniassa toimi venäläisten omia rahanpesuyrityksiä, kuten Westminister Capital Management, joiden ainut tehtävä oli auttaa rikkaita venäläisiä rahanpesussa. Varoja siirrettiin mirror trading -osakekaupoilla.[9]

Standard Chartered -pankki sai 1,1 miljardin dollarin sakot 2019, kun se kieltäytyi luomasta rahanpesua estäviä järjestelmiä ja syyllistyi itse rahanpesuun. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö uhkasi peruuttaa pankilta sen dollarikauppaluvan.[34]

Argentiinan veroviranomaiset epäilevät Euroopan suurinta pankkia HSBC:tä 60 miljoonan dollarin rahanpesusta.

Costa Ricassa toimivaa digitaalista valuutanvaihtajaa Liberty Reserveä epäillään Yhdysvalloissa 5 miljardin euron rahanpesusta.

Pääartikkeli: Panaman paperit

Vuodetut Panaman paperit sisältävät yksityiskohtaisia tietoja yli 214 000 offshore-yrityksestä ja niiden veroparatiiseihin sijoittamista varoista.

Englantilainen pankki HSBC avusti huumekartelleja rahanpesussa siirtämällä panssaroiduissa ajoneuvoissa huumerahoja meksikosta yhdysvaltoihin. Pankki siirsi Yhdysvaltoihin 7 miljardia dollaria huumemyynnillä saatua rahaa. Pankki maksoi Yhdysvalloille 1,9 miljardia dollaria sakkoja rahanpesun paljastuttua.[20] Rahanpesussa siirrettyä rahaa käytettiin Yhdysvalloissa huumekaupan pyörittämiseen.[33]

HSBC myös siirsi Sinaloan huumekartellin rahoja satojen miljoonien edestä Yhdysvaltoihin.[2]

Maan entisen presidentin Hugo Chávezin ja nykyisen presidentin Nicolás Maduron lähipiiriin kuuluvat liikemiehet ovat hyödyntäneet eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia pankkeja rahan siirtämisessä ulos maasta. Johtoa on syytetty korruptoituneeksi.[2]

Eräässä tapauksessa kohtuuhintaisten julkisten asuntojen rakentamisesta vastuussa ollut liikemies oli siirtänyt rahat veroparatiisiin. Rahanpesussa oli siirretty yli sata miljoonaa dollaria.[2]

HSBC auttoi Sinaloan huumekartellin rahanpesua harjoittavaa yritystä ja pyramidihuijauksesta Yhdysvalloissa. Vaikka pankki sai mittavat sakot laiminlyönneistään, se ei tarttunut toimeen tai puuttunut rahansiirtoihin.[2]

Kun laittoman omaisuuden alkuperä on yhteiskunnalta verovaroista kavalletuissa rahoissa, on tällöin yhteiskunnalla vähemmän resursseja hoitaa tehtäviänsä.[2] Menetetyt verovarat vähentävät rahoja, jotka on käytössä yhteiskunnan palveluihin.[35]

Toiminnalla on monenlaisia yhteiskunnallisia seurauksia. Rahanpesu häiritsee pääoman kansainvälistä liikkuvuutta, joka vääristyy laittomien rahavirtojen takia. Toiminta vaikuttaa talousjärjestelmän yleiseen vakauteen ja integriteettiin, sekä yhteiskunnan talouteen laajemmin.[35]

Rahanpesu voi heikentää valtion tasapainoa.[35]

Toiminta voi karsia tai hidastaa oikeiden laillisten investointien tekemistä toiminnasta kärsiville alueille.[35] Laiton toiminta vie resursseja laillisesta yritystoiminnasta.[35]

Rahanpesulla rahoitetaan terroristijärjestöjä.[35]

Rahanpesu paljastuu usein seuraavilla tavoin:[2]

• Varoja siirretään suuria määriä lyhyen ajan sisällä
• Varojen saaja tai lähettäjä on ollut epäilynä rikoksesta
• Varojen saajaan tai lähettäjään liittyy epäilyttävää toimintaa
• Siirrettyihin varoihin ei liity asiaankuuluvaa liiketaloudellista toimintaa
• Siirretyt varat ovat tasalukuja, joka on harvinaista yritysmaailmassa
• Varat siirretään veroparatiisiin tai korkean riskin maahan
• Tilin omistajan tiedetään olevan bulvaani eli olemassa olematon ihminen tai yritys
• Tilin omistaja on pöytälaatikkoyhtiö, jolla ei ole todellista toimintaa
• Sama omistaja tekee useita peräkkäisiä Mirror trading operaatioita (omaisuutta siirretään rajojen yli osakekaupoilla)[7]

Suomessa finanssialan rahanpesuun liittyviä velvollisuuksia ovat muun muassa:[37][15]

• Asiakkaan henkilöllisyyden todentaminen ja tietojen säilyttäminen
• Omaisuuden tosiasiallisen edunsaajan eli käyttäjän tunnistaminen (yhteisöjen kohdalla taho, jolla on yli 25% omistus tai ääniosuus[15])
• Velvollisuus ottaa selvää epäilyttävästä liiketoiminnasta
• Ilmoittaa rahanpesuepäilyistä ja epäilyttävästä liiketoiminnasta
• Dokumentoida epäilyt
• Velvollisuus tehdä riskienhallintaa, kehittää jatkuvaa seuraamista ja laatia sisäisiä ohjeistuksia
• Työntekijöiden kouluttaminen ja suojeleminen
• Rekisteröityä Aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteriin

Ilmoitusvelvollisuus rahanpesusta Suomessa on muun muassa yrityksillä jotka tarjoavat vakuutuksia, luottoa, sijoitusneuvontaa- ja sijoituspalveluita, veroneuvontaa ja palveluita yrityksille, tai harjoittavat perintää. Ammateista ilmoitusvelvollisuus on kirjanpitäjillä, tilintarkastajilla, asianajajilla ja oikeuspalveluita tarjoavilla. Ilmoitusvelvollisuus on myös rahapelien järjestäjillä, joukkorahoituksen välittäjillä ja panttilainaamoilla. Myös yli 10 000 euron käteismaksut tulee ilmoittaa tavarakaupassa.[15]

Rahanpesusta tehdyt ilmoitukset, dokumentaatio ja selvitykset säilytetään erillään muista asiakastiedoista. Itsestään koskevia tietoja ei ole oikeutta nähdä tai tarkistaa.[37]

Finanssialan yrityksillä, kuten pankeilla, on lain mukaan velvollisuus tuntea asiakkaansa, ja niiden on ilmoitettava epäilyttävistä tilanteista Rahanpesun selvittelykeskukselle. Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa Suomessa, että finanssialan yritykset täyttävät lain asettamat vaatimukset sekä, että niiden riskienhallinta ja menetelmät vastaavat kansainvälisiä vaatimuksia.[38]

Finanssialan toimijat tekevät ilmoitukset epäilyistä oman kirjallisen riskiarvionsa perusteella. Riskiarvio sisältää muun muassa asiakasyrityksen palvelut ja tuoteet, sen asiakkaat, jakelukanavat sekä toiminnan maantieteelliset alueet.[15] Valvonnan laiminlyöminen on rangaistavaa.[38] Huolimattomuudesta seuraavan rikemaksun suuruus työntekijöille on 500–10 000 euroa ja yhteisöille 5 000–100 000 euroa.[15] Pankkien tekemien rahanpesun epäilystä tehtyjen ilmoitusten määrä suomessa on kasvanut merkittävästi 2020-luvun taitteessa.[39]

Finanssialan yritys tai sen työntekijä voidaan tuomita rahanpesusta silloin, kun yritys epäilyistä huolimatta esimerkiksi neuvoo sijoittamisessa tai varojen siirtämisessä, tai auttaa perustamaan peiteyhtiön.[38] Useat toimijat ovat perustaneet ilmiantokanavia (engl. whistleblowing), joissa työntekijä voi ilmiantaa finanssialan yrityksen sisällä tapahtuvia epäilyttäviä toimia tai sääntöjen rikkomista.[15]

Valvontajärjestelmä toimii Finanssivalvonnan mielessä joissain tapauksissa liian hitaasti. Rahat on jo saatettu nostaa ulkomailla automaatista silloin, kun järjestelmä vasta hälyttää epäilyttävästä maksusuorituksesta.[39] Monesti kuitenkin rahanpesua katsotaan finanssimaailmassa käsien läpi. Asiakas täyttää lomakkeen, eikä tietoja tarkisteta tai epäilyksistä ilmoiteta. Myös pankin ilmapiiri voi olla välinpitämätön: esimerkiksi Deutsche Bankin rahanpesutapauksessa kukaan ei tehnyt mitään vaikka järjestelmä varoitti miljoonien dollarien menetyksestä. Varoituksiin reagoimiseen voi mennä useita vuosia, jolloin rahat ovat jo poissa.[9] Pankit ovat myös suoranaisesti peitelleet rahanpesuun liittyviä ongelmia.[2]

Suuret kansainväliset pankit ovat toistuvasti laiminlyöneet rahanpesun valvonnan 2000-luvulla[2]. Monet pankit, kuten Deutsche Bank ja HSBC ovat itse sotkeutuneet rahanpesuun ja auttaneet jopa siinä rikollisia.[7][33] Valvovat viranomaiset eivät puuttuneet HSBC:n puutteelliseen omavalvontaan, vaikka se oli tiedossa.[33] Suomessa toimivista pankeista Danske Bankilla oli laajoja puutteita ja laiminlyöntejä rahanpesun valvonnassa, mikä johti jopa 200 miljardin euron rahanpesuun Virossa.[21] Pankkia kritisoitiin muun muassa siitä, että sillä meni vuosia puuttua tilanteeseen. Pankki aloitti selvittämään asiaa vasta kun se nousi kansainväliseen julkisuuteen.[5]

Suomessa rahanpesusta tehdyt ilmoitukset ja epäilyt tutkii Vantaalla sijaitseva Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus.[38][40] Ilmoitusten vastaanottamisen ja esitutkinnan lisäksi keskus hoitaa tilien jäädytämisen ja tapausten tilastoinnin.[40] Vuonna 2018 pankit tekivät selvittelykeskukselle 9 000 epäilyilmoitusta, kun vielä edellisenä vuonna niitä tehtiin vain 5 000 kappaletta. Yhteensä epäilyjä keskukselle tuli noin 40 000 kappaletta[39] Suomessa ilmoitusten määrä on muuhun EU:seen verrattuna korkea.[36]

Rikosilmoituksia tehdään vuosittain noin 50–100 kappaletta ja tietojen luovutuksia muille viranomaisille, kuten verottajalle, toista tuhatta kappaletta.[25] Selvittelykeskuksen tutkinnan seurauksena kotimaassa takavarikoitiin 2,3 miljoonaa euroa rikollista omaisuutta vuonna 2018, sekä selvitysten johdosta myös miljoona euroa ulkomailla.[39]

Keskusrikospoliisin yhteydessä toimivan rahanpesun selvittelykeskuksen arvion mukaan rahanpesun kohteena olevan omaisuuden arvo oli jo keskuksen ensimmäisinä toimintavuosina yli miljardi markkaa, kun lähtökohdaksi otetaan talous- ja huumausainerikosten sekä muiden taloudellista hyötyä tuottavien rikoslajien kautta saadun rikoshyödyn määrä. Rahanpesun selvittelykeskukselle tehtyjen epäilyttävää liiketointa koskevien ilmoitusten vuotuinen määrä on ollut voimakkaasti kasvussa 1990-luvun loppupuolelta ja oli vuoden 2001 aikana noin 2 200 (vuoden alkupuoliskolla 1 281). Ilmoituksissa mainittujen varojen määrä oli vuoden 2001 ensimmäisen puolikkaan aikana 625 miljoonaa markkaa.^{lähde tarkemmin?}

Rahanpesun estäminen perustuu kansainvälisiin käytäntöihin, jotka pyritään saamaan yhdenmukaiseksi eri laitosten ja valtioiden välillä.[38]

Euroopan unioni aloitti järjestelmällisen rahanpesuun puuttumisen vasta 1990-luvun lopulla. Aluksi EU puuttui vain huumekauppaan liittyvään rahanpesuun vaatimalla pankkeja keräämään tilien käyttäjien henkilöllisyystiedot. Tämän jälkeen rahanpesuun puuttuminen laajeni koskettamaan muuta vakavampaa rikollisuutta, mukaan lukien terrorismi.[6]

Italia keskeytti 2010-luvulla Vatikaanin maksuliikenteen, koska valtio ei ollut ottanut käyttöön rahanpesun estävää lainsäädäntöä.[6]

Yhdysvalloissa rahanpesua valvova viranomainen on FinCEN, joka toimii Yhdysvaltain valtiovarainministeriön alaisuudessa.[2]

Rahanpesu määritellään Suomen rikoslain 32 luvun 6 §:ssä toiminnaksi, jossa joku ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää tai välittää rikoksella hankittua omaisuutta peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän. Rikoslain 32 luku kätkemis- ja rahanpesurikoksista määrittelee myös useita muita rahanpesuun liittyviä rikoksia, kuten törkeän rahanpesun.[41] Rahanpesun torjunnasta säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvässä laissa.[1][42]

Suomessa rahanpesu tuli lakiin rangaistavaksi teoksi vuonna 1994. Lakia on sittemmin muutettu vastaamaan kansainvälisiä sopimuksia vuonna 2003. Alkurikoksen tekijää ei rangaista erikseen rahanpesusta, vaan tekijäksi katsotaan ulkopuolinen, joka avustaa rahan tai omaisuuden alkuperän häivyttämisessä. Myös tuottamuksellinen (törkeästä huolimattomuudesta tapahtuva) rahanpesu on rangaistavaa.

Eräät luotto- ja rahoituslaitoksien piirissä toimivat ovat ilmoitusvelvollisia havaitessaan toimintaa, jota on syytä epäillä rahanpesuksi. Aiemman lain mukaan myös ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti rangaistiin rahanpesuna. Tämä johti tilanteisiin, joissa ilmoitusvelvollista oli rangaistava laittomasta rahanpesusta tämän laiminlyötyä ilmoittamisen havaitsemastaan epäilyttävästä toiminnasta, vaikka sittemmin osoittautui, ettei varsinaista rahanpesua ollutkaan todellisuudessa tapahtunut. Sen vuoksi laista poistettiin vuoden 2003 lakimuutoksen yhteydessä edellä mainittu säännös. Sen sijaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on nykyään eritelty omaksi rikoksekseen, josta rangaistaan sakolla. Lisäksi nykyään voi joutua julkiselle mustalle listalle.[43]

Rahanpesuun liittyvän lainsäädännön kehittämisestä Suomessa vastaa valtiovarainministeriö.[38]

Euroopan unionin rahanpesudirektiivit perustuvat OECD:n yhteydessä toimivan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmän (engl. Financial Action Task Force on Money Laundering) suosituksiin.[38] Euroopan yhteisön neuvoston rahanpesudirektiivi (91/308/ETY) sisältää vastaavat säännökset.[44]