Rahaliitto

Rahaliitto on järjestelmä, jossa useammalla maalla on yhteisessä käytössä oleva raha.

Raha voi olla kokonaan yhteinen niin, että osallistuvilla mailla ei ole maakohtaisesti omia valuuttoja ja niiden seteleitä ja kolikoita. Taloudelliselta painoarvoltaan suurin tällainen nykyinen rahaliitto on Euroopan talous- ja rahaliitto EMU, joka käyttää valuuttanaan euroa.[1] Euroopan unionin sisällä on euroalue, johon EU:n 27 jäsenmaasta kuuluu 17 vuonna 2013. Yhteinen valuutta euro on korvannut 12 kansallista valuuttaa vuoden 1999 alussa ja myöhemmin viisi lisää. Rahaliiton ulkopuolelle ovat jääneet mm. Britannia, Ruotsi ja Tanska. Länsi-Afrikan entisissä Ranskan siirtomaissa on yhteinen ns. CFA-frangi. Yhteisrahoja on suunniteltu lisäksi ainakin Pohjois-Amerikkaan ja Afrikkaan kauppaliittojen yhteyteen.

Toinen rahaliiton muoto on, että osallistuvilla mailla on nimellisesti omat valuuttansa ja omat setelinsä ja kolikkonsa, mutta olennaista on, että kyseiset valuutat on sidottu arvoltaan toisiinsa kiinteästi (yleensä samanarvoisina, mutta ei välttämättä). Setelit ja kolikot voivat käydä ristiin osallistuvissa maissa, mutta tämäkään ei kuitenkaan ole välttämätön rahaliiton ominaisuus, vaan käteisen käyttö voi olla alueellisesti rajattua. Esimerkkinä nimellisesti eri valuuttojen rahaliitosta olivat Belgian frangi ja Luxemburgin frangi ennen näiden maiden siirtymistä euroon: frangit olivat nimellisesti eri valuuttoja, mutta kiinteästi samanarvoiset, ja kummassakin maassa oli omat setelit ja kolikot, mutta ne kävivät ristiin maksuvälineinä molemmissa maissa.