Rafael Schauman

Viktor Rafael Schauman (19. syyskuuta 1860 Taivassalo – 26. joulukuuta 1946 Helsinki[1]) oli suomalainen kenraalimajuri. Hän oli Kadettikoulun ensimmäinen johtaja vuonna 1919, jolloin hänet myös ylennettiin kenraalimajuriksi.[2]

Viktor Rafael Schauman
Henkilötiedot
Syntynyt19. syyskuuta 1860
Taivassalo
Kuollut26. joulukuuta 1946 (86 vuotta)
Helsinki
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Suomi
Sotilasarvo Kenraalimajuri

Schaumanin vanhemmat olivat kapteeni, virkatalontarkastaja Knut Otto Schauman (1827–1888)[3] ja Eva Constance Elisabet Holmberg. Hänen puolisonsa vuodesta 1890 oli Ellen Matilda Österblad.[4] Heidän poikansa Erik Rafael Schauman oli keuhkosairauksiin erikoistunut lääkäri, joka avioitui presidentti K. J. Ståhlbergin tyttären Elli Ståhlbergin kanssa.[5]

Schauman valmistui Haminan kadettikoulusta 1882. Hän oli Suomen 2. Turun tarkka-ampujapataljoonan upseeri 1882–1901. Hän oli Säätyvaltiopäivien suojaksi 1905–1906 asetetun suojeluvartion johtaja, valtion poliisikoulun johtaja 1906–1910. Poliisilaitoksen käytettäväksi asetettujen tilojen isännöitsijä - Sandudd Oy:n johtaja 1910–1912, Grankulla Ooy:n johtaja 1912–1914, J. Österblad & co Oy:n johtaja Turussa 1914–1917.[4]

Everstiluutnantti Schauman oli vapaussotaa valmistelevan Sotilaskomitean jäsen elokuusta 1917.[6] Sotilaskomitean jäsenenä hänet valittiin syyskuussa 1917 komiteaan, joka käsitteli suojeluskuntien perustamiskysymystä eli käytännössä oli kysymys asevelvollisuuslain valmistelukomiteasta.[7]

Sisällissodan aikaan keväällä 1918 Schaumanista tuli kenraali Mannerheimin hallituksen ja Etelä-Suomen suojeluskunnan yhdysupseeri, eversti 1918, sotaylioikeuden jäsen 1918, järjestysvallan tarkastaja 1918–1919 ja kadettikoulu järjestäjä ja johtaja 1919. Hän erosi tehtävästä kenraalimajurina.[4]

Schauman omisti Karlebyn tilan (nyk. Kaspersbacka[8]) Porvoon maalaiskunnassa 1901–1902.[4]

Lähteet
  1. Uppslagsverket Finland (Arkistoitu – Internet Archive) (vanha verkkoversio) viitattu 3.1.2016 (arkistoitu Internet Archiveen)
  2. Facta 2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 491
  3. Veli-Matti Autio: Schauman (1600–)
  4. Aikalaiskirja 1934 (Runeberg.org)
  5. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 586. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  6. Harri Korpisaari: Itsenäisen Suomen puolesta - Sotilaskomitea 1915-1918, s. 179, SKS 2009
  7. Anthony F. Upton: Vallankumous Suomessa 1917-1918, osa I, s. 213, Kirjayhtymä 1980
  8. Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.