Rafael Cadenas
Rafael Cadenas (s. 8. huhtikuuta 1930 Barquisimeto, Venezuela) on venezuelalainen runoilija ja esseisti. Hän toimi useiden vuosien ajan luennoitsijana Universidad Central de Venezuelassa. Hänelle myönnettiin kansallinen kirjallisuuspalkinto (1985), kansainvälinen Guadalajaran kirjallisuuspalkinto (Meksiko, 2009), García Lorca-palkinto (2015) ja Cervantes-palkinto (2022).[1]
Rafael Cadenas | |
---|---|
Rafael Cadenas |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. huhtikuuta 1930 Barquisimeto, Venezuela |
Kansalaisuus | Venezuela |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | espanja |
Tuotannon kieli | espanja |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Työ
Runot
- Cantos iniciales (1946)
- Una isla (1958)
- Los cuadernos del destierro (1960, 2001)
- Falsas maniobras (1966)
- Intemperie (1977)
- Memorial (1977) (kaksikielinen painos espanjaksi ja englanniksi) (2007)
- Amante (1983). Amante (2002). Amant (2004), «Amante» . Lover (2004, 2009) kaksikielinen painos espanjaksi ja ranskaksi
- Dichos (1992)
- Gestiones (1992). Premio Internacional Juan Antonio Pérez Bonalde
- En torno a Basho y otros asuntos (2016)
- Ilman Aikomusta Osua, käännös suomeksi (2016)[2]
- Contestaciones (2018)
Esseet
- Literatura y vida (1972)
- Realidad y literatura (1979)
- Apuntes sobre San Juan de la Cruz y la mística (1977, 1995)
- La barbarie civilizada (1981)
- Anotaciones (1983)
- Reflexiones sobre la ciudad moderna (1983)
- En torno al lenguaje (1984)
- Sobre la enseñanza de la literatura en la Educación Media (1998)
Lähteet
Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.