Radomir Antić

Antićin ensimmäinen pesti päävalmentajana oli Real Zaragozassa, jota hän edusti myös pelaajana. Ensimmäinen ottelu Espanjan pääsarjassa Primera Divisiónissa Valenciaa vastaan 4. syyskuuta 1988 päättyi maalittomaan tasapeliin. Zaragoza sijoittui sarjassa viidenneksi ja sai paikan seuraavan kauden UEFA Cupissa, jossa tie katkesi toisella kierroksella. Antić valmensi joukkuetta kahden kauden ajan.

Real Madrid palkkasi Antićin maaliskuussa 1991, kun kautta oli jäljellä 12 ottelua. Hän korvasi tehtävässä seuralegenda Alfredo Di Stéfanon ja nosti joukkueen seitsemänneltä sijalta UEFA Cup -paikkaan oikeuttaneelle kolmannelle sijalle.

Antić valmensi Real Madridia myös kauden 1991–1992 ensimmäisen puoliskon. Hän hankki joukkueeseen Punaisen tähden vuoden 1991 Euroopan cup -voitossa avainasemassa olleen Robert Prosinečkin sekä lupaavan 21-vuotiaan Luis Enriquen Sporting de Gijónista. Tapa, jolla Antić sai potkut tammikuussa 1992 osoitti jalkapalloilun huipun tuulisuuden. Joukkue johti sarjaa parhaimmillaan seitsemän pisteen erolla ja eteni myös UEFA Cupissa, kun seuran puheenjohtaja Ramón Mendoza palkkasi 1980-luvun lopussa Real Madridissa valmentajana menestystä saavuttaneen Leo Beenhakkerin epämääräiseen urheilutoimenjohtajan tehtävään. Tästä muutaman viikon sisällä Antić erotettiin ja Beenhakker otti hänen paikkansa. Beenhakkerin komennossa joukkue menetti sarjajohtonsa ja mestaruuden Barcelonalle viimeisellä kierroksella ja putosi UEFA Cupista välierissä.

Antić palkattiin Real Oviedon valmentajaksi kesken kauden 1992–1993 seurajohdon annettua potkut Javier Iruretalle. Hän onnistui pitämään joukkueen kuivilla, lopullisen sijoituksen ollessa kuudestoista, kaksi sijaa putoamisviivan yläpuolella.

Kesällä 1993 Antić hankki joukkueeseen Partizanissa pelanneen Slaviša Jokanovićin, jonka läsnäolo keskikentällä auttoi joukkuetta merkittävästi. Edellisen kauden täpärän pelastumisen jälkeen odotukset eivät olleet korkealla, joten oli pieni yllätys, kun Oviedo sijoittui kaudella 1993–1994 sarjan yhdeksänneksi. Kaudeksi 1994–1995 Antić houkutteli loukkaantumisista kärsineen Prosinečkin Madridista Oviedoon, ja näin kaksikko pääsi jälleen työskentelemään yhdessä. Joukkue uusi edellisen kauden sijoituksensa.

Antić valmensi Oviedoa toistamiseen kaudella 2000–2001, vietettyään välissä viisi vuotta Atlético de Madridissa. Antićin edellisen pestin jälkeen Oviedo oli kuitenkin palannut sarjan häntäpään joukkueeksi ja kaudesta muodostui vaikea. Ongelmia aiheutti erityisesti Antićin vuodenvaihteen jälkeen joukkueeseen hankkima brittijalkapalloilun ”paha poika” Stan Collymore, jonka läsnäololla oli erittäinen negatiivinen vaikutus muihin pelaajiin. Kauden päätteeksi Oviedo putosi Segunda Divisióniin, ja sittemmin joukkue ei ole enää pääsarjatasolle palannut.

Atlético de Madridia Antić valmensi kolmeen eri otteeseen, ja siellä hän saavutti suurimmat ansionsa.

Ensimmäinen valmennusurakka kesti kolme kautta. Joukkue, johon kuuluivat muun muassa José Luis Caminero, Kiko Narváez, Diego Simeone ja Ljuboslav Penev, tunnettiin taitavana, mutta sillä oli maine suurena alisuorittajana. Antićin alaisuudessa palaset kuitenkin loksahtivat paikoilleen ja joukkue voitti heti kaudella 1995–1996 historiallisesti sarjan ja cupin tuplamestaruuden. Tämä tyydytti myös aikaisemmin surutta valmentajia erottaneen puheenjohtajan Jesús Gilin, ja Antić sai jatkaa. Tulevina kausina joukkuetta vahvistettiin muun muassa Juninho Paulistalla ja Christian Vierillä. Huolimatta UEFA Cupin välieräpaikasta Antić sai lopulta tehdä tilaa italialaiselle Arrigo Sacchille kauden 1997–1998 jälkeen.

Sacchi sai potkut jo kauden 1998–1999 puolivälissä, jolloin Antić palasi joukkueen valmentajaksi. Sarjassa menestystä ei tullut, mutta Antić johti joukkueen cupin loppuotteluun, jossa Valencia oli kuitenkin parempi. Kauden päätteeksi Antić vapautettiin jälleen valmennusvastuusta ja hänet korvasi Claudio Ranieri.

Toistamiseen Antić kutsuttiin apuun helmikuussa 2000, kun Ranierin valmentama joukkue oli juuttunut sarjataulukon häntäpäähän. Cupissa joukkue ylsi Antićin valmentamana jälleen loppuotteluun, mutta sarjassa hänkään ei kyennyt pysäyttämään syöksykierrettä ja kauden päätteeksi joukkue putosi Segunda Divisióniin.

Antić palkattiin Barcelonan valmentajaksi tammikuun lopussa 2003. Joukkue oli äskettäin erotetun Louis van Gaalin ja väliaikaisvalmentaja Jesús Antonio de la Cruzin jäljiltä Espanjan pääsarjassa sijalla 15, mutta hyvissä asemissa Mestarien liigan jatkolohkossaan. Antić hankki joukkueeseen vahvistukseksi Juan Pablo Sorínin Laziosta ja alkoi antaa säännöllistä peliaikaa nuorelle maalivahdille Víctor Valdésille. Antićin valmennuksessa joukkue sijoittui Espanjassa UEFA Cup -paikkaan oikeuttavalle kuudennelle sijalle. Mestarien liigassa Barcelona voitti jatkolohkonsa selvästi, mutta hävisi puolivälierissä Juventukselle jatkoajan jälkeen.

Huolimatta olosuhteisiin nähden hyvistä saavutuksista, Antić korvattiin kauden päätyttyä Frank Rijkaardilla. Valmentajanvaihdos oli yksi seuran uuden puheenjohtajan Joan Laportan tekemistä uudistuksista.

Kaudella 2003–2004 Antić valmensi Celta de Vigossa. Hän otti ohjat Miguel Ángel Lotinalta tammikuussa 2004 joukkueen pudottua sarjassa sijalle 17 vain pisteen päähän putoamisviivasta. Barcelonan tapaan joukkue oli kuitenkin edelleen mukana myös Mestarien liigassa, jossa sillä oli edessään neljännesvälierä Arsenalia vastaan. Antić hankki saapuessaan Saša Ilićin Partizanista vahvistamaan joukkuetta.

Antić ei kuitenkaan onnistunut toistamaan edelliskauden temppuaan ja hän erosi tehtävästään vain kaksi kuukautta myöhemmin. Tänä aikana joukkue saavutti yhdeksästä ottelusta vain seitsemän pistettä ja sijoitus heikkeni kahdella. Mestarien liigasta joukkue putosi Arsenalille maalein 5–2. Antićin tilalle tullut Ramón Carnero ei hänkään onnistunut kääntämään joukkueen kurssia, ja kauden päätteeksi Celta putosi Segunda Divisióniin.

Elokuussa 2008 Antić palasi neljän vuoden tauon jälkeen valmennustehtäviin, kun hänet nimitettiin Serbian jalkapallomaajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi erotetun Miroslav Đukićin seuraajaksi. [3] Antićin johdolla Serbia avasi MM2010-karsinnat 2–0-voitolla Färsaarista. Menestys jatkui läpi karsintojen ja Serbia voitti lopulta karsintalohkonsa jättäen taakseen muun muassa Ranskan ja Romanian. [4]

Marraskuussa 2009 Antić pidensi sopimustaan Serbian jalkapalloliiton kanssa vuoteen 2011 saakka.[5] Lopputurnaukseen Serbia lähti tavoittelemaan menestystä tiukassa alkulohkossa yhdessä Saksan, Ghanan ja Australian kanssa. Kisat alkoivat tappiolla Ghanalle, mutta 1–0-voitto Saksasta antoi uskoa jatkopaikkaan. Päätöskierroksella kaikki oli omissa käsissä, mutta 2–1-tappio Australialle pudotti Antićin suojatit jatkosta lohkojumbona. [6]

Elokuussa 2010 Serbian jalkapalloliitto ilmoitti, että Antićin on suostuttava palkanalennukseen tai liitto katkaisee valmentajan sopimuksen 18. elokuuta. [7] Harkinnan jälkeen Antić päätti suostua palkanalennukseen ja jatkaa maajoukkueen päävalmentajana. [8] Lopulta Antićin kohtaloksi koitui 1–1-tasapeli Sloveniaa vastaan EM2012-karsintojen toisella kierroksella ja hän sai potkut syyskuun puolivälissä. [9]

Joulukuun lopussa 2012 Antić allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Kiinan Superliigassa pelaavan Shandong Lunengin kanssa. [10] Antićin johdolla Shandong paransi sijoitustaan liigassa kymmenellä pykälällä sijoittuen lopulta toiseksi. Hyvästä tuloksesta huolimatta seurajohto erotti Antićin kauden jälkeen joulukuussa 2013. [11]

Tammikuussa 2015 Antićin valmennusura jatkui Kiinan ykkösliigan Hebei Zhongjin päävalmentajana.[12] Serbialaisen kolmivuotinen sopimus purettiin kuitenkin jo elokuussa 2015, kun hän ei onnistunut johdattamaan joukkuetta kamppailemaan noususta Kiinan Superliigaan.[13]