Radio- ja tv-museo Mastola

Radio- ja tv-museo Mastola, ennen viimeistä peruskorjausta Radio- ja tv-museo, sijaitsee Lahdessa Radiomäellä 150 metrin korkuisten, kaupungin tunnusmerkeiksi muodostuneiden, radiomastojen juurella. Museossa on esillä radio- ja televisiotoimintaan liittyviä esineitä sekä perinteitä.

Mastola
Radio- ja TV-Museon rakennus Lahden Radiomäellä.
Radio- ja TV-Museon rakennus Lahden Radiomäellä.
Tyyppi kulttuurihistoriallinen museo
Osoite Radiomäenkatu 37, 15100 Lahti [1]
Sijainti Lahti
Perustettu 1993
Ylläpitäjä Lahden kaupunki
Johtaja Tuulia Tuomi 1.1.2021–
Kotisivut www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/radio-ja-tv-museo/
Koordinaatit 60°58′44″N, 25°38′56″E
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Radio- ja tv-museo peruskorjattiin vuosina 2014–2016, minkä jälkeen museo avattiin vuonna 2017 uudella nimellä Radio- ja tv-museo Mastola.[2] Uusi nimi ratkesi Lahden museoiden järjestämän yleisökilpailun tuloksena.

Museon perusnäyttelyn teemana on radiotekniikan laitteiden historia. Lisäksi museossa esitellään lahtelaisen puhelintoiminnan historiaa ja pidetään erikoisnäyttelyitä. Kaikkiaan Mastolassa on yli 18 000 erilaista esinettä, noin 5 000 valokuvaa, 10 000 lehteä ja kirjaa sekä muuta aineistoa. Museo kuuluu Lahden museoiden museoperheeseen. Mastola on museokorttimuseo.

Lahden radioasema

Vuodesta 1998 lähtien museo on toiminut vuonna 1935 rakennetulla keskipitkien ja pitkien radioaaltojen yleisradiolähetysten lähetysasemalla, mitä ennen se toimi 1927 rakennetun Lahden ensimmäisen radioaseman, Lahden vanhan radioaseman, tiloissa Radiomäellä. Lahden radioaseman osoite on Radiomäenkatu 37, kun taas Lahden vanhan radioaseman on Radiomäenkatu 43. Radiomäenkatu 35 on entinen Lahden radioaseman päällikön asunto, joka on vuokrattu yksityiseen asuinkäyttöön. Radioaseman länsipuolella on kaksisisäänkäyntinen puutalo, jota on kutsuttu Radiomäen kerhoksi. Alun perin se on ollut Radiomäkeä suojanneen puolustusvoimien joukkueen vartiotupa. [3]

Näyttelyt

Lahden Radioaseman historiaa -näyttelyssä selviää, mikä on Lahden suurasema ja miksi se aikoinaan päätettiin rakentaa juuri Lahteen. Lahden silhuettiin piirtyvät punavalkeat radiomastot kertovat jännittävän tarinan kaupungin nuoruusvuosilta: 1920-luvulla rakennetut 150-metriset radiomastot olivat suuri voimainponnistus pienelle kaupungille. Suomen kansa täytyi saada valtakunnallisten radiolähetysten pariin, joten Lahteen rakennettiin suuradioasema. Näyttely sijaitsee Mastolan ensimmäisessä kerroksessa.

Näyttelykerroksessa sijaitsee myös Arvi Hauvosen muistoradioasema, radioamatööriasema OH3R. Lahden radioamatöörit kertovat toiminnastaan museolla joka sunnuntai sekä tapahtumissa. Mastolan katolla oleva suuri Yagi-Uda-antenni on amatööriradioaseman antenni. Arvi Hauvosen muistoamatööriradioasemalla on Icom IC-7300 -amatööriradio.

Lisäksi voi kokeilla Chromakey-studiossa oman tv-ohjelman tekemistä.

Entiseen yleisradioaseman halliin on rakennettu noin 80 hengen auditorio, joka soveltuu erilaisten seminaarien ja tilaisuuksien järjestämiseen.

Kuulemiin ja näkemiin -näyttely kertoo elävästi suomalaisesta radio- ja tv-alasta niin kuuntelijan, katsojan kuin ohjelmantekijöiden näkökulmasta. Näyttely jättää myös pohtimaan radio- ja tv-alan teknistä tulevaisuutta. Radiot ja ohjelmien katselulaitteet ovat pienentyneet vuosien kuluessa olohuoneen kookkaimmasta esineestä taskuun sujautettavaksi laitteeksi.

Mediatunnelissa pääsee tutustumaan yleisön suosikkiohjelmiin menneiltä vuosikymmeniltä, ja Elävässä huoneessa voi ihmetellä, millaisia medialaitteita kodeissa on eri aikoina käytetty. Erityistä näyttelyssä on aineettomat oppaat, joiden johdolla näyttelyn vitriinien sisältöihin voi tutustua.

Mastolan vaihtuvien näyttelyiden tilassa on uusi näyttely muutaman vuoden välein.

Museon piha-alueella on Lahden museoiden kuvanveistäjä Olavi Lanulta saamia teoksia: kaksi muovista graniittia muistuttavaa veistosta ja kolme pienehköä betoniveistosta. Kolme suurempaa betoniveistosta sijoitettiin 2017 kesällä Pikku-Vesijärven puistoon.

Lähteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.