Radikaali islam

Radikaali islam on poliittis-uskonnollinen pyrkimys saattaa kaikin mahdollisin keinoin voimaan yhteiskunta, joka vastaa mahdollisimman puhtaasti sitä, joka ilmenee islamin alkuperäislähteissä.[1] David Cook arvioi, että tätä wahhabismista noussutta suuntausta voidaan pitää yhtenä islaminuskon muotona ainakin niin kauan kuin islamilainen maailma ei sitä selkeästi torju. Cook katsoo, että radikaali islam sopii jihadismin klassiseen määrittelyyn.[2] Samaan tulokseen on päätynyt Ella Landau-Tesseron.[3]

Cookin mukaan tärkein ero radikaalin ja klassisen islamin välillä on siinä, että klassisessa islamissa jihadin voi aloittaa vain kalifi.[2] Moderni šariakäsikirja kuitenkin tarkentaa, että rajoitus pitää paikkansa siinä tapauksessa, että yhteisöllä on kalifi.[4]

Jaottelu

Jaakko Hämeen-Anttila jakaa muslimit kolmeen ryhmään, joita ovat traditionalistit, modernistit ja fundamentalistit. Fundamentalisteilla Hämeen-Anttila tarkoittaa radikaalia islamia, jossa ihanteena on Muhammedin luoma alkuperäinen umma. Fundamentalistit hylkäävät kaikki ne perinteisetkin tavat, jotka ovat tulleet islamiin tämän jälkeen. Niinpä he ovat esimerkiksi tuhonneet islamilaisia hautamuistomerkkejä. [5]

Pasi Saukkonen jakaa radikaalin islamin kolmeen ilmenemismuotoon: radikaali poliittinen islam, radikaali islamistinen puritanismi sekä radikaalimusliminationalismi. Radikaali poliittinen islam havittelee maailmanlaajuista islamilaista valtiota sekä vaatii uskonnolliselle poliittiselle hallitukselle täyttä suvereniteettia ja oikeutta päättää kaikesta, myös yksityiselämän asioista. Radikaali islamistinen puritanismi vaatii kaikkien muslimien paluuta uskonnon alkuaikojen "puhtauteen". Radikaali musliminationalismi korostaa kaikkien maailman muslimien solidaarisuutta kansakunnan kaltaisena yhteisönä ja kehottaa muslimeja tukemaan niitä muslimeja, jotka ovat joutuneet epäoikeudenmukaisen kohtelun tai väkivallan kohteeksi.[1]

Radikaalimuslimien suuntaukset voivat käyttää tavoitteidensa saavuttamiseen rauhanomaisia keinoja (kuten lähinnä toisiin muslimeihin kohdistuvaa käännytystyötä, da’wa) tai väkivaltaa ja terrorismia (kuten pyhä sota, jihad). Jotkin suuntauksista toimivat yhteiskunnassa avoimesti ja jotkin salassa.[1]

Radikaali islam Suomessa

Islamilainen radikalismi on ollut Suomessa vähäistä, mutta toisen polven muslimimiehiä pidetään riskiryhmänä kaikkialla Länsi-Euroopassa. Esimerkiksi Britanniassa ja Ranskassa osa toisen polven maahanmuuttajista on katkeroitunut, radikalisoitunut ja eristäytynyt yhteiskunnasta.[6]

Vuonna 2018 Suojelupoliisi tarkkaili noin 370 henkilöä oletetun radikaalin islamin vuoksi. Samaan aikaan Ruotsissa Säpon seurannassa oli samasta syystä noin 3 000 henkilöä. Supon arvion mukaan kaikissa muissa Pohjoismaissa tilanne oli Suomea vaikeampi, mutta seurannan kohdehenkilöiden määrä oli kasvussa myös Suomessa.[7]

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi Supon vuosiraportin julkistamisen yhteydessä maaliskuun lopulla 2021 Lähi-idän konfliktialueilta Syyriasta ja Irakista palaavien henkilöiden todennäköisesti jatkavan toimintaansa radikaali-islamilaisissa verkostoissa. Erityisen huolestunut Supo on myös Suomessa todetusta ylisukupolvisesta radikalisoitumisesta, jota on eräissä perheissä havaittu jo kolmannessa polvessa. Tärkeimpänä tehtävänä Supo pitää ääri-islamilaisten verkostojen vahvistumisen ehkäisemistä.[8]

Katso myös

Lähteet
  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sacred Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Cook, David: Understanding Jihad. Berkeley: University of California Press, 2005. ISBN 9780520242036.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin moninaisuus. Teoksessa: Joonas Maristo & Andrei Segejeff (toim.) Aikamme monta islamia, s. 12–22. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-371-9.

Viitteet
  1. Saukkonen, Pasi: Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa (s. 254–258) 2013. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. Viitattu 9.12.2014.
  2. Cook, 2005, s. 164
  3. Ella Landau-Tesseron: Delegitimizing ISIS On Islamic Grounds: Criticism Of Abu Bakr Al-Baghdadi By Muslim Scholars Inquiry and Analysis #1205. 19.11.2015. Memri.
  4. Reliance of the Traveller, 2017, 602–603, (o9.8-9)
  5. Hämeen-Anttila, 2015, s. 14–16
  6. Radikalisoituneet muslimit huolestuttavat Suomessakin, Helsingin Sanomat
  7. Supon päällikkö Ylellä: Suomessa noin 370 ihmistä seurannassa terrorismiriskin vuoksi – syynä radikaali islam is.fi. 27.1.2018.
  8. Äärioikeiston uhka Suomessa on voimistunut: Suojelupoliisi on tunnistanut terrori-iskuun kykeneviä henkilöitä, myös valmistelutoimia havaittu 23.3.2021. Ilta-Sanomat.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.