Radclyffe Hall

Radclyffe Hall (alk. Marguerite Radclyffe-Hall; 12. elokuuta 1880 Bournemouth, Hampshire (nyk. Dorset, Britannia) – 7. lokakuuta 1943 Lontoo) oli brittiläinen runoilija ja kirjailija.

Radclyffe Hall
Charles Buchelin maalaama muotokuva Radclyffe Hallista
Charles Buchelin maalaama muotokuva Radclyffe Hallista
Henkilötiedot
Syntynyt12. elokuuta 1880
Bournemouth
Kuollut7. lokakuuta 1943 (63 vuotta)
Lontoo
Kansalaisuus Iso-Britannia
Ammatti kirjailija
Kirjailija
SalanimiRadclyffe Hall ja John Hall [1]
Äidinkielienglanti
Tuotannon kielienglanti
Aikakausi 1924–1936
Esikoisteos The Forge
(1924)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä

Marguerite Radclyffe Hall syntyi flirtailevan isän ja riidanhaluisen äidin tyttäreksi. Hall oli lapsena yksinäinen, sillä hänen vanhempansa erosivat hänen ollessaan pieni, ja hän oli äitinsä ja isäpuolensa laiminlyömä. Hän sai koulutuksensa Lontoon King's Collegessa ja sen jälkeen Saksassa.

Hall oli seksuaaliselta suuntaumiseltaan lesbo[2] ja kuvaili itseään "synnynnäiseksi invertiksi", termi joka on peräisin Havelock Ellisin ja muiden vuosisadan vaihteen seksologien kirjoituksista.

John Singer Sargent, Mabel Battenin muotokuva, noin 1897.

Hall tapasi vuonna 1907 Saksassa Bad Homburg -kylpylässä tunnettun lied-laulajan Mabel Battenin. Batten (lempinimeltään "Ladye") oli 51-vuotias ja naimisissa. He rakastuivat toisiinsa, ja Battenin aviomiehen kuoltua he muuttivat yhteen. Batten antoi Hallille lempinimen John, jota hän käytti tästä loppuelämänsä ajan.[3]

1915 Hall rakastui Mabel Battenin serkkuun kuvanveistäjä Una Troubridgeen (1887–1963), joka oli amiraalin vaimo ja pienen tyttären äiti. Batten kuoli seuraavana vuonna, ja 1917 Hall ja Troubridge alkoivat asua yhdessä.[4] Suhde jatkui Hallin kuolemaan saakka. Vuonna 1934 Hall rakastui venäläiseen emigranttiin Evguenia Soulineen ja aloitti hänen kanssaan pitkän suhteen, minkä Troubridge tuskallisesti sieti.[5] Vuosien saatossa Hallilla oli useita naissuhteita, mahdollisesti myös blues-laulaja Ethel Watersin kanssa.[6]

Hall asui Troubridgen kanssa Lontoossa ja 1930-luvulla pienessä Ryen kaupungissa, joka on tunnettu monista kirjailijoista, kuten E. F. Besonista. Hän kuoli 63-vuotiaana paksusuolen syöpään, ja hänet on haudattu Pohjois-Lontoossa sijaitsevalle Highgate Cemetery -hautausmaalle.

Kirjat

Hallin ensimmäinen kirja oli The Unlit Lamp, tarina nuoresta Joan Ogden -nimisestä tytöstä, joka unelmoi muuttavansa Lontooseen ystävänsä Elisabethin kanssa ja opiskelevansa lääkäriksi mutta joka tuntee olevansa riippuvainen manipuloivasta äidistään. Kirja oli pitkä ja synkkä eikä mikään myyntimenestys, joten hän valitsi kevyemmän teeman seuraavaan kirjaansa, yhteiskunnalliseen komediaan The Forge.[7]

Hall käytti varhaisissa runokokoelmissaan koko nimeään mutta lyhensi sen muotoon M. Radclyffe Hall The Forge -kirjaa varten. Kirja oli pienoinen menestys ja nousi John O'London's Weekly -julkaisun bestseller-listalle.[8]

Seuraavaksi ilmestyi toinen huumorikirja A Saturday Life (1925) ja sitten Adam's Breed (1926), kirja italialaisesta hovimestarista, joka kyllästyttyään työhönsä ja jopa itse ruokaan, luopuu omaisuudestaan ja muuttaa elämään metsään erakkona. Kirjan mystisiä teemoja on verrattu Hermann Hessen teokseen Siddhartha.[9] Se myi melko hyvin, sai kriitikoilta hyviä arvosteluja ja palkittiin Prix Feminalla sekä myös James Tait Black -palkinnolla.

Yksinäisyyden kaivo

Pääartikkeli: Yksinäisyyden kaivo

Hall tunnetaan parhaiten teoksestaan Yksinäisyyden kaivo (The Well of Loneliness), joka on ainoa hänen kahdeksesta kirjastaan, jonka teemana on lesbous. Vuonna 1928 ilmestynyt teos käsittelee maskuliinisen lesbon Stephen Gordonin elämää. Vaikka Gordonin asenne omaan seksualisuuteensa on ahdistunut, kirja esittää lesbouden luonnollisena asiana ja vetoaa suurempaan suvaitsevaisuuteen.[10] Vaikka kirja ei ole seksuaalisesti avoin, se kuitenkin joutui Britanniassa siiveettömyysoikeudenkäynnin kohteeksi, ja teoksen koko painos määrättiin tuhottavaksi.

Bibliografia

Romaanit

  • The Forge (1924)
  • The Unlit Lamp (1924)
  • A Saturday Life (1925)
  • Adam's Breed (1926)
  • Neiti Ogilvy löytää itsensä (novellikokoelma; 1926, suomennettu 2023) [11]
  • Yksinäisyyden kaivo (1928, suomennettu 2010)
  • The Master of the House (1932)
  • The Sixth Beatitude (William Heineman Ltd, London, 1936)

Runokokoelmat

  • The Forgotten Island (London : Chapman & Hall,1915)
  • Dedicated to Sir Arthur Sullivan (England : s.n., 1894)
  • A Sheaf Of Verses : Poems (London : J. And E. Bumpus, 1908)
  • Twixt Earth And Stars (London : John And Edward Bumpus Ltd., 1906)
  • Poems Of The Past & Present (London : Chapman And Hall, 1910)
  • Songs Of Three Counties And Other Poems (London: Chapman & Hall, Ltd. 1913)
  • Rhymes and Rhythms (Milan, 1948)

Kirjallisuutta

  • Baker, M. (1985): Our Three Selves. The Life of Radclyffe Hall (New York: William Morrow)
  • Cline, Sally. (1999): Radclyffe Hall: A Woman Called John (Overlook Press)
  • Souhami, Diana (1998): The Trials of Radclyffe Hall (London: Weidenfeld & Nicolson)
  • Troubridge, Una (1961): The Life and Death of Radclyffe Hall (London: Hammond)

Lähteet

  1. Virginia Blain, Isobel Grundy ja Patricia Clements, The Feminist Companion to Literature in English, , s. 476. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Rober Aldrich: Rakkaus samaan sukupuoleen: homoseksuaalisuuden historia. Multikustannus, 2006. ISBN 952-468-103-X. , s. 171
  3. Cline, Sally. (1999) Radclyffe Hall: A Woman Called John (Overlook Press), s. 58–67 (englanniksi)
  4. Radclyffe Hall apurnell.com-sivustolla (englanniksi)
  5. Joanne Glasgow: Your John: The Love Letters of Radclyffe Hall. New York University Press, 1997. ISBN 0-8147-3125-2. (englanniksi)
  6. Tina Gianoulis, "Ethel Waters" (Arkistoitu – Internet Archive), GLBTQ: An encyclopedia of gay, lesbian, transgender and queer culture. (englanniksi)
  7. Baker, 152–156.
  8. Baker, 164.
  9. Baker, 183–186.
  10. Aldrich, s.241
  11. Ihmisiä, joilla ei ole paikkaa maailmassa – arvioitavana Radclyffe Hallin Neiti Ogilvy löytää itsensä Kultuuritoimitus.fi 5.4.2023 (viitattu 6.4.2023)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.