Raahe (yritys)

Yhtiön perusti vuonna 1900 vuorineuvos Arthur Lagerlöf. Yhtiö rakensi ensimmäisen Raahen sahansa 1901 Siikajoen varteen ja se omisti Raahen seudulla myös Virpiperän sahan ja Salon Rojuniemen sahan.

Raahen Puutavara Osakeyhtiö perusti 1909 Ruotsiin Aktiebolaget Granviks Sågverk-nimisen tytäryhtiön, joka rakennutti sahan Haaparannan Gransvikiin. Samana vuonna Arthur Lagerlöf osti Aktiebolaget Finska Kolaffären yhtiön, joka tuotti puuhiiltä ruotsalaisen rautateollisuuden tarpeisiin sekä vei ulkomailla kaivos- ja paperipuuta. Yhtiön Ruukissa sijainneen sysihiilittämön yhteydessä toimi myös Pekkalan saha, joka perustettiin vuosina 1905–1906. Puuhiilenpoltto jatkui aina 1910-luvun lopulle saakka, mutta Pekkalan sahan toiminta päättyi jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Tämän jälkeen Aktiebolaget Finska Kolaffären toimi vain kiinteistöjen omistajana.

Vuonna 1920 Raahe Osakeyhtiöön fuusioitiin Osakeyhtiö Martinniemi Ltd, joka omisti Haukiputaalla sijainneen Martinniemen sahan. Tämä saha oli perustettu 1905, ja se oli ollut pitkään taloudellisissa vaikeuksissa. Sahan omistajat olivat vaihtuneet ja sahalla tehdyt kalliit saneeraukset pakottivat sen omistajayhtiön lopulta fuusioitumaan Raahe-yhtiöön.

Myös Raahe-yhtiö joutui 1920-luvulla talousvaikeuksiin, ja yhtiötä luotottaneesta Kansallis-Osake-Pankista tuli yksi sen omistajista. Yhtiö lopetti 1920-luvulla kaikki Raahen seudulla sijainneet sahansa ja keskitti sahaustoimintansa Martinniemeen. Raahen alueen sahoista Virpiperän saha tuhoutui tulipalossa 1923, ja sen jälkeen jouduttiin myös Rojuniemen saha sulkemaan, sillä se oli saanut sähkönsä Virpiperän sahalta. Vuonna 1926 lopetettiin myös Raahen saha. Martinniemen sahan yhteyteen rakennettiin 1926-1927 Laitakarin saarella sijainnut puuhiomo. Hiomo käytti raaka-aineenaan sahalla syntyvää sahausjätettä, joka oli aiemmin poltettu ns. rimahelvetissä. Hiomo tuotti alkuvaiheissa noin 20 000 tonnia mekaanista puumassaa, ja sitä laajennettiin vielä 1930-luvulla.

1930-luvun alussa Halosenniemen sahan omistanut Rauma Wood Ltd joutui talousongelmiensa takia myös Kansallis-Osake-Pankin hallintaan. Yhtiöillä oli jo aiemminkin ollut yhteistoimintaa puunhankinnassa, ja uudessa tilanteessa yhteistyö vielä lisääntyi. Vuonna 1936 Halosenniemen saha siirtyi Raahe Osakeyhtiölle, ja sahan toiminta jatkui sitten vuoteen 1950 saakka.

Raahe Osakeyhtiö yhdistettiin 1942 Rauma Osakeyhtiöön (entinen Rauma Wood Ltd), ja ne muodostivat uuden yhtiön nimeltä Rauma-Raahe Osakeyhtiö. Seuraava fuusio tapahtui 1952, kun Rauma-Raahe Oy:stä, Lahti Oy:stä ja Repola-Wiipuri Oy:stä muodostettiin Rauma-Repola Oy. Repola-Wiipuri Oy oli vuonna 1943 muodostettu yritys, johon oli fuusioitu Wiipurin Saha Oy (perustettu 1889), Repola Oy Pielisensuu, Sulka Oy ja Inkilän Saha Oy. Lahti Oy oli perustettu 1919 nimellä Lahden Saha Oy jatkamaan 1870-luvulla perustetun Lahden höyrysahan toimintaa. Yhtiön nimeksi tuli 1941 Lahti Oy ja 1943 se hankki osake-enemmistön Loviisa-Vesijärvi Rautatie Oy:stä.

Rauma-Repola Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy fuusioitiin 31. joulukuuta 1990 Repola Oy nimiseksi yhtiöksi. Tämä yhtiö ja Kymmene Oy puolestaan fuusioitiin 30. huhtikuuta 1996 UPM-Kymmene Oy-yhtiöksi.

• Tapio Karjalainen: Puutavarayhtiöiden maanhankinta ja -omistus pohjois-Suomessa vuosina 1885-1939. Historian laitos, Oulun yliopisto 2000. Luku 2.2. Pohjois-Suomessa puunjalostusteollisuutta harjoittaneet yhtiöt / 2.2.1. Sahateollisuus / 2.2.1.1. Oulun seutu