Raahe
Raahe (ruots. Brahestad) on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki. Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa ja on Raahen seutukunnan keskus. Kreivi Pietari Brahe perusti nimeänsä kantavan kaupungin vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Raahesta kehittyi merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki.[10] Oman erikoisleimansa kaupungille antaa aivan kaupungin keskustaan liittyvä Vanha Raahe eli Puu-Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista.[11][12]
| Raahe Brahestad |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Raahen kirkko ja vanhaa Raahea vuonna 2008 |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Raahen seutukunta |
| Kuntanumero | 678 |
| Hallinnollinen keskus | Raahen keskustaajama |
| Perustettu | 1649 |
| Kuntaliitokset |
Saloinen (1973) Pattijoki (2003) Vihanti (2013) |
| Pinta-ala ilman merialueita |
1 028,22 km² 88:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
1 888,94 km² 49:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 015,33 km² |
| – sisävesi | 12,89 km² |
| – meri | 860,72 km² |
| Väkiluku |
24 072 43:nneksi suurin 31.12.2022 [2] |
| – väestötiheys | 23,71 as./km² (31.12.2022) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,1 % |
| – 15–64-v. | 56,0 % |
| – yli 64-v. | 25,9 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 3,0 % |
| Kunnallisvero |
21,25 % 140:nneksi suurin 2022 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Leena Mikkola-Riekkinen[6] |
| Hallituksen puheenjohtaja | Tarja Ollanketo[7] |
| Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
| – puheenjohtaja | Nina Pulkkanen[8] |
| 2021–2025[9] • Kesk. • PS • Vas. • SDP • Kok. • KD • Vihr. |
16 7 7 6 5 1 1 |
| www.raahe.fi | |
Raahen väkiluku on, tehtyjen kuntaliitosten tuloksena, 24 072 henkilöä.[2] Kaupungin pinta-ala on 1 888,94 km², josta 12,89 km² on vesistöjä (1. tammikuuta 2022).[1] Väestötiheys on 23,7 asukasta/km². Raahen seutukunnan muodostavat yhdessä Raahen kanssa Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Alueen yhteinen asukasmäärä on noin 35 000. Alun perin kaupunki perustettiin kaksikielisenä, mutta nykyisin se on virallisesti suomenkielinen. Raahessa ilmestyvät paikallislehti Raahen Seutu ja ilmaisjakelulehti Raahelainen.
Raahen kaupunkiin on liitetty kolme naapurikuntaa: Saloinen (1973), Pattijoki (2003) ja Vihanti (2013). Raahen nykyiset naapurikunnat ovat Haapavesi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki ja Siikalatva.
Historia
Aika ennen kaupungin perustamista
Raahen huomattavin muinaisjäännös on Pattijoen Kastelli, joka on suurin Pohjois-Pohjanmaalla tavattavista luonnonkivistä ladotuista kivilatomuksista. Jätinkirkon yhtenäiset vallit ovat noin 7–11 metrin vahvuiset ja lähes kaksi metriä korkeat ja ne muodostavat 36 × 62 metrin suuruisen suorakaiteen. Linnan tarkoitusta ei ole pystytty selvittämään. Se on saattanut olla hylkeenpyytäjien tukikohta.[13]
Raahen seutu oli keskiajalla satakuntalaisten ja karjalaisten eräomistusten kiista-aluetta. Keskiajalla satakuntalaisten eräomistukset vahvistuivat alueella ja jotkut tutkijat arvelevat 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajan kulkeneen Pattijokea pitkin.[13]
Varhaisin tieto Raahen seudun asutuksesta on vuodelta 1413, jolloin Rannan, myöhemmin Salon hallintopitäjässä, oli 40 taloa. Asutus lisääntyi nopeasti 1500-luvulla.
Saloisten Satamalahti on varhaisista ajoista ollut tunnettu kauppapaikka. Kustaa II Aadolfin määräyksestä 1616 läheisellä Markkinaniemellä pidettiin vuotuiset vapaamarkkinat, jotka alkoivat Olavin päivänä ja kestivät kaksi viikkoa. Kuningatar Kristiinan hallituskaudella ja kreivi Pietari Brahen tukemana perustettiin kauppala eli pieni kaupunki. Tämä tuki kreivi Brahen suunnitelmaa parantaa rannikon ja sisämaan yhteyksiä. Saloisten satamaan oli lyhyt matka Kainuusta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.[13]
Kaupungin perustaminen ja 1600-luku
Raahen kaupungin perusti Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 5. joulukuuta 1649. Kaupunki aiottiin aluksi perustaa sataman läheisyyteen, koska vanha Saloisten satama oli jo liiaksi madaltunut. Uusi kaupunki sijoitettiin Fantinlahden perukassa olevalle saarten suojaamalle niemelle. Kaupunki nimettiin ensin Salon kaupungiksi. Vuonna 1652 kreivi Brahe osti rahapulaa potevalta kruunulta koko Saloisten pitäjän kaupunkeineen. Silloin hän nimesi kaupungin itsensä mukaan Brahestadiksi. Myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe.[13][14] Vuonna 1666 Brahe liitti kaupunkiin vielä 30 taloa Pattijoen ja Olkijoen kylistä. Raahen seurakunta yhdistettiin 1690 Raahe-Salon emäseurakunnaksi, jonka pääkirkoksi tuli Raahen kirkko. Nuoren kaupungin kauppayhteydet ulottuivat syvälle sisämaahan aina Varkauteen ja Liperiin saakka. Uuden kaupungin hyvä menestys herätti kateutta Oulussa ja Kokkolassa. Niiden vaatimuksesta Raahen kaupunki määrättiin 1680 lakkautettavaksi kahden vuoden kuluessa. Raahelaisten hartaat pyynnöt estivät kuitenkin päätöksen toimeenpanon.[13] Raahen ensimmäinen pormestari ja samalla huomattava liikemies oli Henrik Corte, jonka poika ja vielä pojanpoika toimivat kaupungin pormestareina aina vuoteen 1728 saakka.[15]
1700-luku
1700-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä käyty suuri Pohjan sota sekä isoviha hävittivät kaupungin lähes kokonaan. Vuonna 1705 kaupungissa oli ollut asukkaita 641, kun rauhan solmimisen jälkeen raahelaisia oli enää 134. Suurin osa kaupungin porvaristosta oli paennut sotaa Ruotsiin. Kaupunki elpyi vähitellen ja kaupankäynti aloitettiin uudelleen. Vuonna 1791 Raahen saamat tapulikaupunkioikeudet[13][14] vilkastuttivat entisestään kaupungin liikennettä ja kauppaa. Raahelaisten laivat liikkuivat jo Pohjanmerellä ja Välimerellä. Raahen kautta välitettiin muun muassa tervaa, lautoja, talia, voita ja turkiksia. Tieyhteyksien parantuminen edisti vientisataman kilpailukykyä. Kaupungin tuon ajan merkittävin henkilö oli kauppias ja laivanvarustaja Johan Lang (1745–1823).[13]
1800-luku
Kaupungin talouselämä lähti 1800-luvulla nousuun merenkulun elpyessä Suomessa. Nousua hidasti kuitenkin ensimmäiseksi Suomen sodan rasitukset. 6. lokakuuta 1810[16] syttyi suuri tulipalo, joka tuhosi kolmasosan kaikista kaupungin rakennuksista. Palon jälkeisen jälleenrakentamisen yhteydessä kaupunki sai uuden torin, Isotorin (nykyinen Pekkatori), jossa sijaitsee nykyisin myös Pietari Brahen patsas. Seuraavaksi Raahea koetteli vuosina 1854–1856 käyty Krimin sota.[13]
Krimin sodassa eli Oolannin sodassa englantilaiset nousivat maihin Raahessa toukokuun lopussa 1854 ja polttivat laivaveistämöt, tervahovin, pikipolttimon yksitoista laivaa, 25 000 tynnyriä tervaa ja muuta omaisuutta. Jäljelle jäi kaupungin 32 laivasta ainoastaan kuusi.[13][14] Onneksi tuuli kävi mantereelta merelle, minkä vuoksi itse kaupunki säästyi tuholta. Hyökkäyksestä huolimatta 1800-luvun loppupuoli oli kaupungille kukoistuksen aikaa. Raahessa oli vuosisadan lopulla suuri kauppalaivasto, johon kuului parhaimmillaan 58 kaupungin omaa purjealusta. Vuosina 1867–1875 Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki ja suurin osa sen asukkaista sai elantonsa merenkulusta. Muita tärkeitä elinkeinoja tuolloin olivat tervan, puutavaran ja voin vienti.[13][14] Höyrylaivakauteen siirtyminen ja Ouluun ulottuvan rautatien valmistuminen 1886 vähensivät Raahen merkitystä vientisatamana.[13]
1900-luku ja 2000-luku
Kaupankäynti Raahessa lamaantui 1900-luvulla ja kaupunki vaipui hiljaiseloon. Viimeiset raahelaiset purjelaivat, Merilokki, Lännetär ja Tiira, rakennettiin vuosina 1919–1920. Ainoaksi keinoksi saada kauppaa Raaheen jäi rautatieyhteyden hankkiminen. Tämä toteutui vuonna 1900, jolloin valmistui Raahe–Tuomiojan sivurata. Lapaluodon sataman valmistuminen samoihin aikoihin käynnisti puutavaran kuljetukset ja kaupungin teollistumisen. Merkittävämmäksi teollisuuslaitokseksi kehittyi Ruona Oy, joka parhaimmillaan työllisti noin 700 henkilöä. Tehtaan konkurssi 1952 ja pyöreän puutavaran viennin hiljentyminen lamaannuttivat uudelleen laivaliikenteen.[13]
Sisällissodan aikana helmikuun 1. päivä vuonna 1918 valkoiset valtasivat kaupungin ottaen vangiksi 230 venäläistä.[17] Kaupungissa toimi pahamaineinen Raahen vankileiri.
Vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat kuitenkin pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus sekä satama. Ajalta on säilynyt sanonta, jonka mukaan Raahen kaduilla kulkivat tuolloin ainoastaan lehmät ja semiskat. Raahe tuli toisaalta tällöin tunnetuksi koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta.[14]
Sodan jälkeen raahelaisia lähti muiden suomalaisten tapaan suurin joukoin Etelä-Suomeen sekä Ruotsiin. Uuteen nousuun Raahe lähti Rautaruukin terästehtaan perustamisen myötä 1960-luvulla. Saloisten kunta liitettiin Raaheen vuonna 1973, Pattijoen kunta vuonna 2003[14] ja Vihannin kunta vuonna 2013.[18]
Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.[19] Pyhäjoen kunnanvaltuusto hylkäsi yhdistymisehdotuksen.[20]
Maantiede
Raahen kokonaispinta-ala on 1 888,94 neliökilometriä, josta 12,89 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 23,71 asukasta/km2. Kaupungin edustalla sijaitsevalla suurella saaristolla on runsaasti virkistyskäyttöä ja merkittäviä luontoarvoja.[21] Erityispiirteen Raahen alueen luonnolle antaa maankohoaminen, joka kohottaa merestä uutta maata.[22]
Raahen rannikko on alavaa tasankoa, mutta maasto nousee verkalleen sisämaahan päin. Korkeussuhteiltaan alue on vaihtelevaa, mutta korkeimmatkin kohdat ovat yleensä 110 metriä merenpinnan yläpuolella. Piehinkijoen eteläpuolella maisema muuttuu tyypilliseksi Pohjanmaan lakeudeksi.
Seutu on vähävesistöistä. Pohjanlahteen virtaa pieniä vähäpätöisiä jokia ja ojia, joista mainittakoon Pattijoki, Piehinkijoki, Piipsanjoki, Luohuanjoki ja Haapajoki. Huomattavimmat järvet ovat Viitajärvi, Kirkkojärvi sekä järveen verrattava Haapajärven tekoallas, jonka pinta-ala on 1,5 km² ja käyttötilavuus 11,5 milj. m³.[13]
Raahen saaristo, Pattijoen ja Olkijoen suistojen välinen lintuvesialue, sekä kaukana sisämaassa erämaatyyppinen Pitkäisnevan alue, jossa erikoisuutena on kirkasvetinen Pitkäislähde, ovat suojeltuja ja kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.[22]
Ilmasto
Raahen ilmastoa hallitsee Perämeri. Sen takia kaupunki on kostean tuulinen.[23]
Saaristo
Raahen edustalla on pieni saaristo, johon kuuluu muun muassa Akkunalauta, Iso-Kraaseli, Kalla, Kello, Konikari, Koninpää, Kumpele, Louekari, Maapauha, Pikku-Kraaseli, Preiskari, Puluvärkki, Rääpäkkä, Rääpäkänriutta, Smitinriutta, Smitti, Tasku, Ulkopauha, Ämmä, Äijä. Aivan kaupungin edustalla ovat Ulko-Fantti, Maa-Fantti ja Musta.
Kumpeleen eteläpuolella on maankohoamisen vuoksi niemeksi muuttunut Lapaluoto. Isoimpia lahtia ovat Kuljunlahti, lähes järveksi kuroutunut Siniluodonlahti ja Tammilahti sekä avara Kultalanlahti. Maankohoaminen muuttaa jatkuvasti rannikon muotoa ja saaristoa. Useita saaria kohoaa, vanhat väylät madaltuvat ja saaret muuttuvat niemiksi. Raahe perustettiin aikanaan Kaupunginlahteen pistävälle niemelle. Noihin aikoihin meri oli rantaan saakka niin syvä, että suuretkin laivat saattoi esteettä purjehtia Kauppatorin rantaan. Merenpohjan kohoaminen ja pohjan liettyminen ovat muuttaneet kulkureittejä. Vielä 1800-luvun puolivälissä voitiin soutaa Pitkäkarin ja mannermaan välitse Härkäsalmea myöten Pattijoen suulle. Samoin raskailla proomuilla kuljettiin nykyään umpeen kasvaneen Mustan ja Maa-Fantin välisestä salmesta. Kaupunginlahtikin on matala, liettynyt ja maatumaisillaan.[13]
Raahen saaristo tarjoaa ympärivuotisia virkistysmahdollisuuksia ja retkeilypalveluja, ja se palkittiin Vuoden Retkikohde -tunnustuksella vuonna 2016.[24] Suurin osa saaristosta kuuluu Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen.[22]
Luonnonsuojelulain tehtävistä valtaosa kuuluu Raahessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimivaltaan.[22]
Kallio- ja maaperä
Alueen kallioperä on vaihteleva. Pitkässäkarissa ja läheisillä saarilla kallioperä on plagioklaasiporfyriittiä. Kaupungin ydinalueen tuntumassa kallioperä on graniittia. Lapaluodossa ja Antinkankaalla kiilleliuskeita ja fylliittejä. Eteläosissa on amfiboliittia. Saaristossa on tyrskyjen paljastamia silokallioita. Pattijoen rajalla on runsaasti suuria siirtolohkareita ja paljaita kallioita kuten Nahkakallio ja Jylhänkalliot. Pattijoen kohdilla kallioperä rannikolla on kiillegneissiä. Sisämaahan päin kivilaji vaihettuu graniittigneissiksi ja graniitiksi. Entisen Vihannin kunnan alueella on myös pieniä gabro- ja dioriittialueita. Lampinsaaressa on sinkkipitoinen malmio, jossa on myös kuparia, rikkiä ja lyijyä.[13]
Hiekka on Raahen seudun yleisin irtain maalaji. Sitä on laajoilla alueilla muun muassa Piehinkijoen eteläpuolella. Rannikolla on myös lentohiekkakenttiä. Laajat moreenikumpareita käsittävät ja paikoin soiden rikkomat hiekkakankaat jatkuvat rannikolta syvälle sisämaahan, Pattijoen kohdilla esiintyy myös turvetta, savikoita alueella esiintyy vähän. Vihantiin päin mentäessä maalaji muuttuu hyvin moreenipitoiseksi. Huomattavimmat harjut ovat Vihanninharju ja Lumijärvenkangas. Lumijärvenkangas kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.lähde?
Metsät ja suot
Alueen metsät ovat osin soistuneita kuusi- ja mäntymetsiä. Rannikoilla kasvaa sankkoja leppäpensastoja sekä tyrniä. Merenrannoilla on laajahkoja rantaniittyjä, joilla on muun muassa Jäämeren rannikon kasviharvinaisuuksia, kuten ruijanesikko ja vihnesara. Seudun suot, Juttisuo, Peuraneva ja Ispinäneva, Märsyneva, Kuuhkamonneva, Ahmaneva sekä osittain Raahen alueelle tuleva Hirvineva. Raahen nevat ovat vaatimattomia verrattuna Pohjanmaan suuriin nevoihin.
Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri
Kaupungin asemakaavan on piirtänyt maanmittari Claes Claesson 1600-luvulla. Asemakaava noudatti alun perin suurvalta-ajan ihanteita ja oli säännönmukainen renessanssiruutukaava, joka oli jaettu kuuteen kortteliin. Alkuperäinen ruutukaava on nähtävillä hyvin säilyneessä Vanhan Raahen kaupunginosassa, jonka alue on suojeltua puukaupunkimiljöötä.[14] Keskustan vanhat rakennukset ovat suurelta osin puisia, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia kuten Raahen Yhdyspankin entistä toimitaloa ja Raahen keskuskoulua.[25]
Raahen kirkko on Raahen symboli ja olennainen osa kaupungin ilmettä. Kirkko rakennettiin vuosina 1909–1912, kun entinen puusta rakennettu kirkko oli palanut vuonna 1908. Kirkko edustaa kansallisromantiikkaa ja jugendia. Kirkon torni kohoaa 56 metriin ja kirkon sisään mahtuu istumaan 580 henkeä. Kirkkoon on tehty valmistumisen jälkeen useita peruskorjauksia, viimeisin niistä tehtiin vuosina 2010–2011, jolloin kirkon sisätiloja pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen suuntaan muun muassa väreiltään.[26]
Toinen kaupungissa hyvin näkyvä rakennus on Raahen tornitalo. 44 metriä korkea tornitalo on rakennettu vuonna 1958 vesitorniksi, missä käytössä se oli vuoteen 2019 asti. Lisäksi tornissa on 11 asuinkerrosta. Asuntojen yläpuolella on vesisäiliö, jonka päällä on ravintola ja näköalaterassi sekä kahvila. Rakennuksessa on näköalahissi ja ylimmistä kerroksista avautuu näkymä pitkälle Raahen saaristoon. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1994.[27]
Kylät ja kaupunginosat
Osaa Raahen kaupunginosista pidetään Raahessa kylinä.lähde? Palonkylän ja Saloisten kaupunginosia ei pidetä Raahessa kylinä kaavoituksellisissa asioissa, mutta kummassakin kaupunginosassa toimii kyläyhdistys. Pattijoki ei ole kaavoituksellisesti kylä eikä siellä ole toimivaa kyläyhdistystä.[28]
Raahen kaupunginosat:[29]
|
|
|
Kylät ja asuinalueet[30]:
|
|
Talous
Raahe sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1791.[14] Vuonna 2023 kaupungin veroprosentti oli 8,61 %.[31] Raahen seutukunta tunnetaan erityisesti teräksen teon, raskaan metallin, merenkulun, konepajojen, tietotekniikka-alojen ja koulutuksen sekä maaseutuelinkeinojen alueena. Raahessa sijaitsee SSAB:n terästehdas, joka vielä 1980-luvulla tunnettiin pohjoismaiden suurimpana yhtenäisenä tehdaskokonaisuutena. Terästehtaan tuotteita ovat erilaiset teräslevyt, kelat ja rainat sekä konepajateollisuuden puolivalmisteet. Noin 35 000 asukkaan seutukunnan muodostavat Raahen kaupungin lisäksi Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat.
Raahe on vanhastaan merikaupunki. Purjelaivakaudella, 1800-luvun puolivälin jälkeen, raahelaisilla laivanvarustajilla oli Suomen suurin purjelaivasto, joka käsitti parhaimmillaan lähes 60 alusta. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.[32]
Raahe on kasvanut metallitalouden myötä siirtolaisuuden näivettämästä kaupungista Oulun läänin kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Oulun ja Kajaanin jälkeen. Oulun tapaan kaupunki pyrkii nykyisin kehittämään tietotekniikkaosaamista yhteistyössä metallialojen (Steelpolis) ja ICT-alojen (Softpolis) verkostoon sekä ProMetal-osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien yritysten voimin.[33]
Raahen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2007 114,4 prosenttia. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on noin yksi prosentti, teollisuuden 43 prosenttia, rakennustoiminnan kuusi prosenttia ja kaupan ja muiden palvelujen sekä yhteiskunnallisten palvelujen osuus 50 prosenttia.[34]
Väestö
Raahen väkiluku oli vuoden 2014 alussa 25 507 ihmistä.[35] Asukasluvultaan Raahe on Suomen 42. suurin kunta. Asukastiheys on kaupungissa 42,75 asukasta per neliökilometri. Raahen seutukunnassa on asukkaita 35 032. Ruotsinkielisiä asukkaita Raahessa oli vuonna 2007 ainoastaan 27 ja kaupunki onkin virallisesti yksikielinen. Väkiluvun on ennustettu laskevan pikkuhiljaa. Ennusteiden mukaan väkiluku on vuonna 2030 20 318 henkeä ja 19 160 henkeä vuonna 2040.[36]
Vuoden 2013 lopussa kaupungin asukkaista 0–14-vuotiaita oli 19,3 prosenttia, 15–64-vuotiaita 61,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,2 prosenttia.[37]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Raahessa oli 25 001 asukasta, joista 21 652 asui taajamissa, 3 197 haja-asutusalueilla ja 152:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Raahen taajama-aste on 87,1 %.[39] Raahen taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[40]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Raahen keskustaajama | 18 986 |
| 2 | Vihannin kirkonkylä | 1 124 |
| 3 | Haapajoki-Arkkukari | 717 |
| 4 | Piehinki | 370 |
| 5 | Lampinsaari | 248 |
| 6 | Olkijoki | 207 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Seurakunnat
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Raahessa toimii Raahen seurakunta, joka toimii myös Siikajoen kunnan alueella.[41]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raahen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta[42] ja Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Raahen helluntaiseurakunta.[43]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raahen kaupungin nykyisellä alueella.[41]
- Pattijoen seurakunta (liitetty Raahen seurakuntaan 2007)
- Saloisten seurakunta (liitetty Raahen seurakuntaan 2007)
- Siikasalon seurakunta (liitetty Raahen seurakuntaan 2013)
- Vihannin seurakunta (yhdistetty Ruukin seurakunnan kanssa Siikasalon seurakunnaksi 2006)
Hallinto ja politiikka
Raahen kaupunginjohtajana toimii Leena Mikkola-Riekkinen. Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Tarja Ollanketo ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Nina Pulkkanen. Raahen kaupunginvaltuusto koostuu 43 jäsenestä ja kaupunginhallitus 11 jäsenestä.[44] Valtuuston suurin puolue kaudella 2021–2025 on Keskusta 16 edustajallaan. Lisäksi valtuustossa ovat Perussuomalaiset (7), Vasemmistoliitto (7), SDP (6), Kokoomus (5), Kristillisdemokraatit (1) ja Vihreät (1).
Raahen kaupungissa toimii myös nuorisovaltuusto, joka perustettiin vuonna 1998.
Koulutus
Raahe on tunnettu koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta jo yli sadan vuoden ajan.[14] Opettajaseminaarin tiloihin perustettiin yksi Suomen ensimmäisistä tietotekniikan (tietokonetekniikan) alemman korkea-asteen oppilaitoksista. Raahen tietokonealan oppilaitos sisälsi teknillisen koulun sekä teknillisen opiston. Sittemmin se yhdistettiin Oulun ammattikorkeakouluun. Vuonna 2023 Raahessa toimii 13 peruskoulua, joissa opiskelee yhteensä noin 2 965 lasta ja nuorta.[46]
Muut Raahen oppilaitokset oppilasmäärineen ovat alla olevassa taulukossa:[47]
| Oppilaitos | Opiskelijamäärä |
|---|---|
| Raahen lukio | 462 |
| Raahen ammattiopisto | 569 |
| Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto | 229 |
| Raahen Porvari- ja Kauppakoulu | 416 |
| Oulun ammattikorkeakoulun tietotekniikan ja liiketalouden yksikkö | 802 |
| Raahe-opisto | 6 154 |
| Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopisto | 1 046 |
| Musiikkiopisto | 352 |
| Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus | 403 |
| Ferrea Rautaruukin Teollisuusoppilaitos | 70 |
Raahe-opisto on Raahen kaupungin omistama yleissivistävää opetusta järjestävä oppilaitos jonka toiminta-alueena on Raahen kaupunki ja Pyhäjoen kunta. Kolmen päätoimisen opettajan ja rehtorin lisäksi opistolla toimii noin 114 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa.[48] Oulun ammattikorkeakoulun Raahen yksikkö kouluttaa insinöörejä ja tradenomeja. Lisäksi korkeakoulu järjestää erikoistumisopintoja ja täydennyskoulutusta. Insinööriopiskelijoita on runsaat 600 ja tradenomiopiskelijoita vajaat 300. Yhdessä Oulun tekniikan yksikön kanssa Raahen yksikkö on Suomen suurin insinöörejä kouluttava ammattikorkeakoulu.[49]
Liikenne
Raahe on ollut perustamisestaan saakka merkittävä satamakaupunki. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.[32]
Raahen seudun kunnat Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki hoitavat yhteisesti koko seudun joukkoliikenteen. Joukkoliikenne suunnittelussa on otettu huomioon seudun asuinalueiden nuorten ja vanhusten määrä, sekä alueen oppilaitosten ja julkisen puolen rakennusten sijaintipaikat. Paikallisliikennettä ajetaan Raahessa ja seutuliikennettä muissa ympäröivissä kunnissa. Talvisin Raahen seudulla ajetaan noin 110 bussivuoroa ja kesäisin 85. Talvisin lääninhallituksen ostoliikenteen osuus runkoliikenteestä on noin 36 prosenttia ja kesällä noin 53 prosenttia. Joukkoliikenteen käyttämistä varten on mahdollisuus ostaa ladattava kortti.[50] Paikallisliikennettä liikennöi Käkelän Liikenne.[51]
Raahen kautta kulkee valtatie 8 ja kaupunki on Iisalmesta tulevan kantatie 88:n toinen päätepiste.
Raahen rautatieasema poistettiin henkilöliikenteen käytöstä 1980-luvulla ja lipunmyynti lopetettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin aseman kautta kulkee ainoastaan tavaraliikennettä. Raahen ratapihalla on kolme junaliikenteen käytössä olevaa raidetta ja viisi kuormaus- ja purkausraidetta.[52] Raahea lähin henkilöliikenteen rautatieasema on 33 kilometrin päässä Ruukissa sijaitseva Ruukin rautatieasema. Vihannin asema (37 km) kuuluu nykyisin vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeen Raahen kaupunkiin.
Kulttuuri
Raahen kaupungin kulttuuripalvelut järjestää monipuolista kulttuuritarjontaa ja tukee rahallisesti kaupungissa toimivia yhdistyksiä, jotka järjestävät omaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoimi ylläpitää Galleria Myötätuulta sekä vastaa yhdessä Raahe-opiston kanssa lasten taiteen perusopetuksen järjestämisestä kuvataiteen ja käsityön osalta. Lisäksi se antaa tietoa Raahen kulttuuritilaisuuksista sekä jakaa esitteitä tapahtumista, vuokraa kokoustiloja sekä lainaa penkkejä ja tanssilavaa.[53]
Raahen museo on vuonna 1862 Carl Robert Ehrströmin perustama meriaiheinen museo, joka sijaitsee Raahen keskustan tuntumassa Pikkulahden rannalla. Se on myös suomen vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo. Museo siirtyi 1900-luvun alussa toimimaan nykyiselle paikalleen Raahen vuonna 1848 valmistuneeseen tulli- ja pakkahuoneen rakennukseen. Museon esineistön pohjan muodostavat lahjoitukset 1800-luvulta. Esineet liittyvät suurelta osin Raahen kukoistuskauteen purjelaivojen aikakaudella ja ne ovat enimmäkseen kaukomailta alusten miehistöjen tuomia matkamuistoja ja tarve-esineitä. Tunnetuin ja arvokkain museon esineistä on ”Wanha herra”, maailman vanhin sukelluspuku 1700-luvulta, joka on valmistettu vasikannahasta.[54]
Raahen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tuppipotut eli keitetyt kuoriperunat, halstisilakat, alatoopi, huituvelli ja Raahen krivat eli ruokasoodalla kohotetusta taikinasta uppopaistetut ja sokerilla kuorrutetut rinkelit.[55]
Tapahtumat
Tapahtumia Raahessa ovat muun muassa Raahen musiikkiviikot, Pekanpäivät, Taiteiden yö, Pooki Flakkaa - Raahen Meripäivät, Raahen Pimiät, Sulatto nuortentapahtuma ja Raahen Rantajatsit kesäisin sekä Annanpäivät, Seminaarin Joulu ja Wanhan Raahen Joulukalenteri joulun alla.[56] Raahessa on toiminut elokuvateatteri Bio Huvimylly.
Herännäisten herättäjäjuhlat järjestettiin Raahessa vuonna 1951 ja vanhoillislestadiolaisten suviseurat vuonna 1962.[57][58] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Raahessa vuonna 2011.[59]
Urheilu
Parhaiten Raahe tunnetaan nykyään pesäpallokaupunkina. Pattijoen liityttyä Raaheen myös sen urheiluseurat liittyivät kaupunkiin. Niinpä Raahessa toimii pesäpalloseura Pattijoen Urheilijat, jonka edustusjoukkue pelaa miesten Superpesistä. Kaudella 2008 joukkue voitti Suomen mestaruuden. Raahen jääkiekkoseura Raahe-Kiekko pelaa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla eli Suomi-sarjassa. Futsalissa raahelainen AS Moon pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Futsal Ykkösessä. Raahen yleisurheiluseura Raahen Vesa on saavuttanut yleisurheilussa lukuisia Suomen mestaruuksia. Raahen urheilupaikat keskittyvät Koivuluodon urheilupuistoon, jossa jäähalliin mahtuu 1 500 katsojaa ja urheilukentälle 2 500 katsojaa.[60]
Tunnettuja raahelaisia
|
|
Lähteet
- Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- Kaupunginjohtaja Raahen kaupunki. Viitattu 26.4.2022.
- Kaupunginhallitus Raahen kaupunki. Viitattu 26.4.2022.
- Kaupunginvaltuusto Raahen kaupunki. Viitattu 26.4.2022.
- Kuntavaalit 2021 – Raahe Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 6.8.2021.
- Auno Aunola ja Arto Pikkarainen: Raahe – monet kasvot. Raahe: Raahen PR-palvelut, 2009. ISBN 978-952-92-5521-4.
- Raahen kaupungin historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pohjoisessa on ainutlaatuisen arvokas puukaupunki, jonka ränsistymistä vastaan taistellaan nyt uusin keinoin Yle. 9.4.2023. Viitattu 9.4.2023.
- Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
- Raahen kaupunki: Raahen historiasta raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
- Biografinen Nimikirja: Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta s. 791. Viitattu 22.12.2019.
- Raahen matkailuoppaat ry: Ookko kuullu edu.raahe.fi. Arkistoitu 7.4.2009. Viitattu 2.4.2008.
- Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia, s. 68. WSOY, 1956.
- Raahe ja Vihanti päättivät yhdistyä HS.fi. 23.5.2012. Viitattu 25.3.2022.
- Leppävuori, Anna: Raahen seudulla harkitaan yhdeksi kaupungiksi yhdistymistä – Oulussa kuntaliitokset eivät nyt kiinnosta Yle Uutiset. 12.1.2015. Viitattu 27.2.2022.
- Myllykoski, Timo: Raahen alueen kuntaliitos kaatumassa – Pyhäjoki hylkäsi yksimielisesti Kaleva. 23.4.2015. Viitattu 15.4.2022.
- Raahen saaristo 3.5.2021. Raahen kaupunki. Viitattu 28.3.2023.
- Raahen kaupunki: Luonnonsuojelu raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
- Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan maisemaselvitys (Sivu 4) 20.1.2005. Raahen kaupunki. Viitattu 28.3.2023.
- Raahen saaristo on vuoden retkikohde Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2021.
- Raahe info: Kirkkokatu 20 raahe.info. Viitattu 2.4.2008.
- Raahen kirkko www.raahenseurakunta.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 9.8.2015.
- Raahen matkailuoppaat ry: Tornitalo työllisti edu.raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
- Raahen kaupunki: Raahen kylät ja asuinalueet raahe.fi. Arkistoitu 6.8.2013. Viitattu 13.6.2013.
- Kaupunginosat Raahen kaupunki. Viitattu 2.4.2019.
- http://www.raahe.fi/kylat (Arkistoitu – Internet Archive)
- Talousarvio 2.1.2023. Raahen kaupunki. Viitattu 29.3.2023.
- Raahen satama: Yleistietoa portofraahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
- Raahen kaupunki: Raahe tunnetaan oppilaitoksista, merestä ja metallista raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
- Raahen kaupunki: Raahesta raahe.fi. Arkistoitu 15.3.2008. Viitattu 2.4.2008.
- Tietoa Raahesta Raahen kaupunki. Arkistoitu 27.10.2012. Viitattu 19.11.20014.
- Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma
- Raahe Tilastokeskus. Viitattu 19.11.2014.
- Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
- Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
- Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- Raahen kaupunki: Raahen organisaatiokaavio raahe.fi. Arkistoitu 15.3.2014. Viitattu 2.4.2008.
- Raahen ystävyyskaupungit raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 3.4.2008.
- Peruskoulut Raahen kaupunki. Viitattu 25.3.2023.
- Raahen kaupunki: Raahen oppilaitokset ja koulut 2005 raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 3.4.2008.
- Raahen kaupunki: Raahe opisto raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 3.4.2008.
- Raahen kaupunki: Ammattikorkeakoulutus raahe.fi. Arkistoitu 13.3.2010. Viitattu 3.4.2008.
- Raahen kaupunki: Joukkoliikennesuunnitelma raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 3.4.2008.
- Kaupunkiliikenne (Arkistoitu – Internet Archive)
- Raahen kaupunki: Liikenne raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 3.4.2008.
- Raahen kaupunki: Raahen kulttuuri raahe.fi. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 3.4.2008.
- Raahen museo: Yleistietoa raahe.fi. Arkistoitu 9.3.2008. Viitattu 3.4.2008.
- Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 174. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- Vuotuiset tapahtumat www.raahe.fi. Viitattu 30.5.2021.
- Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
- Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
- Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
- Koivuluodon urheilupuisto: Yleistietoa raahe.fi. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 3.4.2008.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raahe Wikimedia Commonsissa
- Virallinen sivusto Raahen kaupunki.
- Tilastokeskus – Raahen avainluvut
- Raahen Rantajatsit
- Pekanpäivät
- Raahe Festivalin kotisivu (järjestetään Pekanpäivien yhteydessä kesä-heinäkuun vaihteessa) (Arkistoitu – Internet Archive) FLASH-sivusto, joten ei toimi perusselaimella
- Pooki Flakkaa – Raahen Meripäivät
- Raahen Pimiät
- Vanhan Raahen kaupunginosasta kertova sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Raahen kylät ry:n sivut
- Raahen Seutu ja Raahelainen -lehtien kotisivut
- Elävä muisti -verkkosivusto: Raahe (lyhytelokuva, 1946)
- Raahe Guide