Radio-télévision belge de la Communauté française

Radio-télévision belge de la Communauté française (lyh. RTBF) on Belgian ranskankielinen yleisradioyhtiö.

Radio-télévision belge de la Communauté française (RTBF)
Perustettu 1930 (Institut National de Radiodiffusion)
1960 (Radiodiffusion-télévision belge)
1977 (Radio-télévision belge de la Communauté française)
Kotipaikka Boulevard Auguste Reyers 52, Bryssel
Toimiala radio, televisio, internet
Henkilöstö 1 914 (2021[1])
Kotisivu www.rtbf.be

Belgian muut yleisradioyhtiöt ovat hollanninkielinen Vlaamse Radio- en Televisieomroeporganisatie (VRT) ja saksankielinen Belgischer Rundfunk (BRF).

RTBF on jäsenenä Euroopan yleisradiounionissa (EBU).

Historia

RTBF:n ensimmäinen edeltäjä Institut National de Radiodiffusion (INR) perustettiin vuonna 1930, jolloin valtakunnallisesta radiosta tuli valtion monopoli. Vuosina 1940–1945 INR:n toiminta keskeytyi toisen maailmansodan takia. Kaikki lähettimet tuhottiin, jotta saksalaiset miehittäjät eivät voisi käyttää niitä. Toiminta saatiin nopeasti käynnistettyä uudelleen sodan päätyttyä.[2]

INR lähetti ensimmäiset televisio-ohjelmansa vuonna 1953. Télé-Bruxelles -niminen kanava lähetti aluksi kaksi tuntia iltaisin kuutena päivänä viikossa. Suuri osa ohjelmistosta tuli Ranskan yleisradiolta Radiodiffusion-Télévision Françaiselta. Vuonna 1956 INR alkoi tuottaa omia uutislähetyksiä.[2]

Vuonna 1960 INR korvattiin uudella yhtiöllä Radiodiffusion-télévision belge (RTB). Tällöin myös ranskan- ja hollanninkieliset toiminnot eriytyivät. Vuonna 1971 nähtiin ensimmäiset väritelevisiolähetykset. Liègeen ja Charleroihin perustettiin alueelliset tuotantokeskukset vuonna 1976.[2]

Nykyisen nimensä yhtiö sai vuonna 1977, jolloin yleisradiotoiminta siirtyi valtiolta kieliyhteisöille ja ranskankielisestä yleisradioyhtiöstä tuli Radio-Télévision belge de la Communaité française (RTBF). Samana vuonna perustettiin toinen ranskankielinen tv-kanava RTBis.[2]

RTBF joutui 1980-luvun kuluessa taloudellisiin vaikeuksiin ja vuonna 1989 lisätulojen hankkimiseksi sallittiin kaupallisten mainosten esittäminen.[2]

Kanavat

Televisio

RTBF:llä on neljä televisiokanavaa. La Une on yleiskanava, Tipik suuntautuu nuorille aikuisille, La Trois on kulttuuri- ja nuorisokanava ja Arte Belgique tehdään yhteistyössä Arten kanssa.[3]

  • La Une
    La Une
  • Tipik
    Tipik
  • La Trois
    La Trois

Radio

Radiokanavia RTBF:llä on yhdeksän. La Prem1ère on yleiskanava, joka lähettää uutisia, ajankohtaisohjelmia, kulttuuria ja monipuolisesti musiikkia. VivaCitéllä on kuulijoita osallistavia ohjelmia sekä urheilua. Musiq3 soittaa muun muassa klassista musiikkia, oopperaa ja jazzia sekä välittää konsertteja. Classic21 on pop- ja rock-kanava, joka lähettää myös liikennetiedotteita. Tipik suuntautuu nuorille aikuisille. Tarmacin kohdeyleisö ovat 15–34-vuotiaat. Jam. soittaa vähemmän tunnettujen ja nousevien artistien musiikkia kaikista genreistä. Viva+ on nostalgiakanava, joka soittaa 1960- ja 70-lukujen iskelmiä. RTBF Mix yhdistää La Premièren uutis- ja ajankohtaisohjelmia, Classic 21:n musiikkia ja Vivacitén urheiluohjelmia.[4]

Logot
  • RTB (1960)
    RTB (1960)
  • RTBF (1984–1991)
    RTBF (1984–1991)
  • RTBF (1991–1997)
    RTBF (1991–1997)
  • RTBF (1997–2005)
    RTBF (1997–2005)
  • RTBF (2005–2010)
    RTBF (2005–2010)
  • RTBF (2005–2010)
    RTBF (2005–2010)

Lähteet
  1. Rapport annuel 2017 RTBF. Viitattu 29.10.2022. (ranskaksi)
  2. Notre histoire RTBF. Viitattu 29.10.2022. (ranskaksi)
  3. Télévision RTBF. Viitattu 29.10.2022. (ranskaksi)
  4. Radio RTBF. Viitattu 29.10.2022. (ranskaksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.