ROSAT

Satelliitin mittalaitteisiin kuului röntgenkaukoputki (X-ray Telescope, XRT), joka tutki avaruuden kohteita energia-alueilla 0,1–2 keV. Kaukoputken mittausaallonpituus oli 100–6 Å. Kaukoputki oli varustettu neljällä peiliasetelmalla, joiden yhteinen objektiivin halkaisija oli 83,5 cm. Kaukoputken polttoväli oli 2,4 m.

Toinen keskeinen mittalaite oli avaruutta tutkiva Wide Field Camera (WFC), joka kykeni tarkkailemaan kohteita myös äärimmäisen ultraviolettisäteilyn (Extreme Ultraviolet, EUV) aallonpituuksilla. Mittauksissa energia-alueet olivat 0,04–0,2 keV ja aallonpituus]alue 300–60 Å. Tässä kaukoputkessa oli kolme kultapäällysteistä peiliä ja polttoväli 0,525 m. Kaukoputken näkökenttä oli viisi astetta.

ROSAT-satelliitin ensimmäisenä tehtävänä oli suorittaa koko taivaan yleiskartoitus. Tähän kului aikaa puolisen vuotta, ja työ oli valmis helmikuussa 1991. Satelliitin ensikartoituksen aikana onnistuttiin löytämään yli 60 000 avaruuden röntgensäteilyn kohdetta. Ensimmäisen kartoitustyön jälkeen aloitettiin löydettyjen kohteiden tarkempi analysointi, ja työhön osallistui tutkijoita 24 eri maasta. Kaikkiaan satelliitti löysi taivaalta yli 125 000 röntgenkohdetta ja 479 äärimmäisen ultraviolettisäteilyn kohdetta. Satelliitin avulla saadut mittaustulokset olivat erittäin merkittäviä.

ROSAT-satelliitin toimintaiäksi oli arvoitu viisi vuotta. Satelliitin tutkimustyö päättyi helmikuussa 1999, ja se ehti olla toimintakuntoinen 8,5 vuoden ajan.

Satelliitin maa-asemana toimi muun muassa Saksan avaruusalusten lennonjohtokeskus (GSOC) Saksan Oberpfaffenhofenissa.

Satelliitin alkuperäinen rata oli 580 km korkeudessa vuonna 1990, josta se vähitellen laskeutui ilmakehän vastustuksesta alemmaksi. Syyskuussa 2011 se oli enää noin 270 km korkeudessa. Tällöin sen putoamisvauhti kiihtyi ja satelliitti lopulta tuhoutui maan ilmakehässä Bengalinlahden yläpuolella 23. lokakuuta 2011 klo 4.50 Suomen aikaa. [1]

• The Rosat Mission (NASA)
• The Rosat Mission (MPE) (Arkistoitu – Internet Archive)
• ROSAT User's Handbook