RN Lanciere (1938)

Pääartikkeli: Soldati-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin Riva Trigososta Cantieri del Terranolta, missä köli laskettiin 1. helmikuuta 1937. Alus laskettiin vesille 18. joulukuuta 1938 ja liitettiin laivastoon 25. maaliskuuta 1939.[1]

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin 12. hävittäjälaivueeseen. Alus lähti 23. toukokuuta 1940 La Speziasta sisaraluksensa Corazzieren kanssa saattaen vasta valmistunutta taistelulaiva Littoriota matkalla Tarantoon. Messinassa saattajat vaihdettiin, jolloin Lanciere sisaraluksineen palasi satamaan.[2]

Kesäkuussa Italian julistettua sodan liittoutuneille alus osallistui miinoitusoperaatioihin. Alus osallistui 9.-10. kesäkuuta 428 miinaa sisältäneen LK-sulun laskemiseen Lampedusan ja Kerkennahin väliin[3]. Heinäkuussa alus oli laivaston mukana Calabrian taistelussa. Lanciere vaurioitui pahoin 27. marraskuuta Cape Spartiventon taistelussa ja se jouduttiin hinaamaan Cagliariin.[4]

Alus suojasi 24.-25. toukokuuta 1941 laivueensa mukana 3. risteilijäviirikköä, joka oli joukkojenkuljetussaattueen kaukosuojana[5]. Alus oli jälleen 7.-9. kesäkuuta laivueensa mukana suojaamassa Napolista Tripoliin matkanneen joukkojenkuljetussaattueen kaukosuojana olevaa risteilijäviirikköä[6]. Se suojasi 16.-18. heinäkuuta laivueensa mukana kolmea joukkojenkuljetusalusta Tarantosta Tripoliin[7]. Alus lähti 22. maaliskuuta 1942 aamuyöstä kello yksi Messinasta kontra-amiraali (ital. Ammiraglio di Divisione) Angelo Paronan 3. risteilijäviirikköä suojanneen 13. hävittäjälaivueen mukana osallistuakseen toiseen Syrtinlahden taisteluun[8]. Satamasta merelle lähdettäessä sää oli hyvä, mutta se huononi nopeasti. Hieman kello kymmenen jälkeen aluksen piti vähentää nopeus 30 solmuun kovan merenkäynnin vuoksi. Iltapäivällä sää merenkäynti oli entistä kovempaa ja aallot löivät kansirakenteisiin. Ilmoitusten mukaan tuulen nopeus oli yli 20 solmua, minkä nostattamat aallot olivat 2,5-4 metriä korkeita. Lanciere vähensi nopeutta entisestään ensin 26 ja lopulta 22 solmuun. Muutamat luukut rikkoutuivat ja konehuoneen valot sammuivat. Lisäksi alukseen pääsi vettä kannelta.[9]

Aluksen polttoaineeseen pääsi merivettä, jolloin moottori sammui. Alus pysähtyi illalla varttia vaille yksitoista. Puolisen tuntia myöhemmin alus pääsi jälleen liikkeelle, mutta vain toisella koneella. Aamulla moottori sammui uudelleen ja samalla dynamo sammui. Alus ei vastannut enää ruoriin ja se kaatui kyljelleen. Alusta yritettiin nostaa takaisin pystyyn, mutta se kääntyi välittömästi takaisin kyljelleen. Tämä osoitti vian olevan liian korkeassa painopisteessä eikä veden aiheuttamasta kallistumisessa. Lancierelta lähetettiin 23. maaliskuuta 1942 hätäviesti paria minuuttia vaille kymmenen. Vain muutamaa minuuttia myöhemmin tuli suuri aalto perän yli aiheuttaen suuren vesimäärän pääsyn alukseen. Lanciere upposi perä edellä noin 17 minuuttia yli kymmenen.[9]

• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
• Brown, David K.: Weather and Warship Casualties 1934-1944. Warship 2009, 2009, XXXI. vsk, s. 143-153. Lontoo: Conway. ISBN 978-1-84486-089-0. (englanniksi)
• Woodman, Richard: Malta Convoys 1940–1943. Lontoo: John Murray (Publishers) Ltd, 2003. ISBN 0-7195-6408-5. (englanniksi)
• Bagnasco, Erminio & Toro, Augusto de: The Littorio Class: Italy's Last and Largest Battleships 1937–1948. Seaforth. (englanniksi)
• Rohwer, Jürgen: Chronology of the War at Sea 1939-1945 The Naval History of World War Two. Lontoo, UK: Chatham Publishing, 2005. ISBN 1-86176-257-7. (englanniksi)