Linssileikkaus

RLE-linssileikkaus (RLE = refractive lens exchange) on ikä­näön korjamiseen käytettävä leikkausmenetelmä, jossa silmän mykiö korvataan keinotekoisella linssillä. Tästä käytetään myös nimeä ikänäköleikkaus tai RLE-leikkaus. Leikkausmenetelmä on samanlainen kuin harmaakaihileikkauksessa, mutta 0-linssin sijaan silmään asennetaan taittovirheen mukainen linssi yksilöllisillä vahvuuksilla. Toisin kuin laser­leikkauksissa, linssinvaihtoleikkauksen jälkeen hoitotulos on pysyvä, eikä myöskään harmaakaihi pääse kehittymään.[1]

Ikänäköä voidaan korjata joko kirkkaan linssin vaihdolla (RLE-linssileikkaus) tai sarveiskalvon sisäisellä istutteella. Ikänäön korjaamiseen käytettävässä linssileikkausmenetelmässä linssinvaihdon jälkeen harmaakaihia ei pääse enää kehittymään. Tavallinen harmaakaihileikkaus eroaa linssileikkauksesta siinä, että linssi korjaa sekä lähi- että kaukonäön.[1]

Käytettävä linssi valitaan yksiköllisesti taittovirheestä ja korjaustarpeesta riippuen. RLE-linssileikkaus (RLE= Refractive Lens Exchange) on ikänäköä korjaava linssileikkausmenetelmä. Siinä silmän oma mykiö poistetaan ja korvataan keinotekoisella linssillä, joka jää silmään loppuelämän ajaksi. Paitsi ikänäköä, uudella linssillä voidaan myös korjata muita mahdollisia taittovirheitä sekä haja­taitteisuutta.[2]

Linssileikkaus voidaan tehdä sekä niin sanottua yksiteholinssiä että moniteholinssiä käyttäen. Yksiteholinssiä käyttävästä linssileikkauksesta käytetään nimitystä RLE Monofokal. Lukulaseja tarvitaan yhä tämän leikkauksen jälkeen. Moniteholinsseillä tehtävässä silmäleikkauksessa, RLE Multifokal, pyritään silmälasittomuuteen.[3]

Monovisio-menetelmästä puhutaan silloin, kun ikänäkö korjataan siten, että toinen silmä saadaan näkemään tarkasti kauas ja toinen lähelle.[4] Tällöin näkö korjataan / silmät leikataan siten, että toinen silmä on likitaittoinen (myooppinen) ja toinen normaali (emmetrooppinen) eli näkee tarkasti lähelle ja kauas ilman silmälaseja (vahvuus 0). Joillekin tämä ratkaisu sopii ongelmitta, mutta toisista tuntuu, että silmät eivät osaa tehdä yhteistyötä. Silmien yhteispelin ongelmia ilmenee todennäköisemmin silloin kun silmien taittoero on suuri. Siksi monovisiomenetelmässä ”lähinäkösilmän” näkökyky korjataan vain harvoin 40 cm:n etäisyyteen asti (vastaa -2,5 dioptrian likitaittoisuutta). Lähisilmän likitaittoisuudeksi valitaan usein -1,5 – -0,75, jolloin tarkan näön alue on noin 60/70 cm – 1 m. Käytännössä monet pystyvät näkemään myös tätä lähemmäksi.^lähde?

Monovisiomenetelmä on käytössä laserleikkauksissa ja laitettaessa silmänsisäisiä IOL-linssejä (IOL= Intra Ocular Lenses). Ennakkotutkimuksessa näitä menetelmiä verrataan muihin menetelmiin kuten RLE-linssileikkausmenetelmään silmänsisäisiä moniteholinssejä käyttäen. Monovisiolaserleikkaus on yleensä hyvä menetelmä ikänäön varhaisvaiheessa (n. 38–44-vuotiaille). Tässä vaiheessa silmät pystyvät vielä tarkentumaan lähelle, mutta ongelmia on odotettavissa pian jos silmät leikataan niin, että kummallakin silmällä näkee kauas täydellisesti. Menetelmä soveltuu myös ikääntyneille potilaille RLE monovisio -menetelmän vaihtoehdoksi.^lähde?

Monovisiolinssiä suositellaan monesti silloin, kun ei ole varmaa, sopeutuuko potilas moniteholinssin haittoihin, mutta haluaa silti vähentää riippuvuuttaan silmälaseista lähelle katsottaessa enemmän kuin pelkkä etäisyyden korjaaminen antaisi ja jos potilaan arvioidaan pystyvän sopeutumaan silmien taittoeroon. Tämä testataan usein piilolinsseillä ennen leikkausta.^lähde?