Röyhytoppo

Röyhytoppo (Koeleria pyramidata) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon ja tupsutoppojen (Koeleria) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja yleisväritykseltään puhtaanvihreä. Röyhytopon voi erottaa muista tupsutoppolajeista muun muassa teräväkärkisten kaleiden ja ulkohelpeiden myötä, mutta sitä voi kuitenkin olla vaikeaa erottaa sen sukulaislajeista isotoposta (Koeleria grandis) ja hentotoposta (Koeleria macrantha).[1] Isotoppo luokitellaan usein kuuluvan röyhytopon nimialalajiin Koeleria pyramidata subsp. pyramidata[2][3].

Röyhytoppo
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Kladi: Commelinids
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Tupsutopot Koeleria
Laji: pyramidata
Kaksiosainen nimi

Koeleria pyramidata
(Lam.) P.Beauv.
Synonyymit
  • Brachystylus cristatus Dulac
  • Koeleria cristata Pers.
  • Koeleria cristata var. pyramidata (Lam.) Pers.
  • Poa pyramidata Lam.
Katso myös

  Röyhytoppo Wikispeciesissä
  Röyhytoppo Commonsissa

Röyhytoppo on kasvutavaltaan tiiviisti mätästävä ja se ei muodosta maanalaisia rönsyjä. Röyhytopon varret voivat kasvaa noin 50 cm korkeiksi ja ne ovat hienokarvaisia. Lehtitupet ovat myös hienokarvaisia. Lehdet ovat kapeita sekä tasaisia ja niiden reunat ovat pitkäkarvaiset. Röyhytopon kukinto on noin 10 cm pitkä ja melko tiivis röyhy, jonka haarat ovat lyhyitä. Tähkylät ovat 6–7 mm pitkiä ja kaksi- tai kolmikukkaisia. Tähkylöiden kaleet ovat teräväkärkisiä. Ulkohelpeet ovat myös teräväkärkisiä sekä täplikkäitä ja usein jonkin verran karvaisia. Röyhytoppo kukkii kesä–heinäkuussa.[1]

Röyhytoppo kasvaa kuivilla kalkkipitoisilla kasvupaikoilla[1]. Suomessa röyhytoppoa on tavattu parilta paikalta Pohjanmaan rannikolta yli 50 vuotta sitten[4]. Ruotsissa röyhytoppoa tavataan harvinaisena Etelä-Ruotsissa[1]. Röyhytoppo on levinnyt Ruotsiin ulkomailta tuodun ruohonsiemenen mukana, minkä seurauksena se kasvaa tavallisesti vanhojen puistojen nurmialueilla[1].

Röyhytopon tieteellisen nimen lajinimi (pyramidata) tulee latinan kielen sanasta pyramis (suom. pyramidi) ja viittaa kukintona olevan röyhyn pyramidimaiseen ulkomuotoon.[1]

Alalajit

Röyhytoppo jaetaan usein kolmeen alalajiin.[5][6]

  • Koeleria pyramidata subsp. arenaria (Dumort.) Quintanar & Castrov.
  • Koeleria pyramidata subsp. pyramidata
  • Koeleria pyramidata subsp. schroeteriana (Domin) Quintanar & Castrov.

Lähteet
  1. Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Grön tofsäxing (Koeleria pyramidata) Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 26.1.2018. (ruotsiksi)
  2. Koeleria grandis Besser ex Nyman Plants of the World Online. Viitattu 7.4.2021.
  3. Koeleria grandis Gorski GBIF. Viitattu 7.4.2021.
  4. Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2016: Röyhytoppo (Koeleria pyramidata) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 26.1.2018.
  5. Koeleria pyramidata (Lam.) P.Beauv. Plants of the World Online. Viitattu 7.4.2021.
  6. Koeleria pyramidata (Lam.) P.Beauv. GBIF. Viitattu 7.4.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.