Röntgenium
Röntgenium (aiemmin unununium, tunnus Uuu tai eka-kulta) on superraskas alkuaine. Sen järjestysluku on 111 ja kemiallinen merkki Rg. Alkuaineen löysi Peter Armbrusterin ryhmä Raskaiden ionien tutkimuslaitoksessa (saks. Gesellschaft für Schwerionenforschung) Darmstadissa Saksassa 8. joulukuuta 1994. Röntgeniumia valmistettiin törmäyttämällä vismutti- ja nikkeliatomeja. Alkuaine sai nimensä maineikkaan saksalaisen fyysikon Wilhelm Röntgenin mukaan. Puhtaan ja sovelletun kemian kansainvälinen yhteisö IUPAC hyväksyi röntgenium-nimen 1. marraskuuta 2004 korvaamaan alkuaineesta käytettyä väliaikaista nimeä unununium.
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Röntgenium | ||||
| Tunnus | Rg | ||||
| Järjestysluku | 111 | ||||
| Luokka | siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | 11 | ||||
| Jakso | 7 | ||||
| Väri | oletettavasti metallinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1994, Peter Armbrusterin ryhmä | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | (282) | ||||
| Orbitaalirakenne | [Rn] 5f146d107s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 18, 1 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | oletettavasti kiinteä | ||||
| Muuta | |||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
| CAS-numero | 54386-24-2 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Röntgenium on keinotekoisesti valmistettu alkuaine, jonka pitkäaikaisimman isotoopin 282Rg puoliintumisaika on 1,6 minuuttia.[1] Se on luultavasti raskas, kiinteä ja hohtava metalli, joka saattaa muistuttaa kemiallisilta ominaisuuksiltaan kultaa, sillä se sijaitsee kullan alapuolella I B-sivuryhmässä.lähde? Sen väriä ei todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa tietää.
Isotoopit
Röntgeniumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Sille tunnetaan ainakin seitsemän radioaktiivista isotooppia, joiden massaluvut ovat välillä 272–282. Massalukujen 273 ja 275–277 isotooppeja ei tunneta. Isotoopeista vakain on 282Rg, jonka puoliintumisaika on noin 1,6 minuuttia. Seuraavaksi stabiileimmat ovat 281Rg, jonka puoliintumisajaksi on mitattu 24±8 sekuntia, ja 280Rg (noin 4,3 s). Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat merkittävästi alle yhden sekunnin. Röntgeniumilla saattaa olla yksi tai useampi metastabiili ydinisomeeri, mutta yhtään sellaista ei ole vielä onnistuttu varmistamaan kokeellisesti.[1]
Röntgeniumin isotoopit hajoavat pelkästään alfahajoamisella, poikkeuksena 281Rg joka hajoaa yksinomaan spontaanilla fissiolla. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden olemassaolo ja puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti mittaamaan (vuonna 2016):[1]
| Isotooppi | Puoliintumisaika | Löytövuosi | Hajoamistyyppi ja intensiteetti[lower-alpha 1] |
|---|---|---|---|
| 272Rg | 4,5±1,0 ms | 1995 | α=100 |
| 274Rg | 29±18 ms | 2004 | α≈100 |
| 278Rg | 8±5 ms | 2007 | α=100 |
| 279Rg | 180±110 ms | 2004 | α=100 |
| 280Rg | 4,3±0,7 s | 2004 | α=100 |
| 281Rg | 24±8 s | 2010 | SF=100 |
| 282Rg | 1,6±0,7 min | 2004 | α=100 |
Huomautukset
- Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille, että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α=? tarkoittaa, että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.
Lähteet
- Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 8.4.2018. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)