Räshid Nasretdin

Räshid "Nasa" Nasretdin (synt. Abdul-Räshid; 14. heinäkuuta 192028. elokuuta 2010[1]) oli tataaritaustainen suomalainen valokuvaaja, joka piti Helsingissä vaimonsa kanssa kymmenien vuosien ajan omaa valokuvausliikettä. Nasretdin ikuisti uransa aikana urheilutapahtumia, päivittäistä elämää sekä suomalaisia- ja kansainvälisiä merkkihenkilöitä. Tunnetuimpiin teoksiin kuuluu kuva Paavo Nurmesta vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa. Nasretdin syntyi Neuvosto-Venäjällä ja tuli lapsena Suomeen.

Räshid Nasretdin
Рәшит Нәсретдин
‎رەشيت ناسرتدين
Nasretdin 1950-luvulla.
Nasretdin 1950-luvulla.
Henkilötiedot
Muut nimet Abdul-Räshid
Syntynyt14. heinäkuuta 1920
Neuvosto-Venäjä Aktuk, Sergatšin kihlakunta, Nižni Novgorodin kuvernementti, Neuvosto-Venäjä
Kuollut28. elokuuta 2010 (90 vuotta)
Suomi Helsinki, Suomi
Ammatti valokuvaaja, yrittäjä
Puoliso Habibä Sadik
Vanhemmat kauppias Fähretdin Nasretdin, ent. Nasretdinoff (isä)

Elämä

Räshid Fähretdininpoika Nasretdin syntyi Neuvosto-Venäjän Nižni Novgorodin kuvernementissa, Aktukin kylässä. Suomeen hän saapui kaksivuotiaana. Nasretdin asui ensiksi Lappeenrannassa, josta hän muutti Helsinkiin vuonna 1939. Hän kävi talonrakennuslinjalla koulua mutta kiinnostuikin valokuvauksesta luokkakaverinsa kautta.[1][2][3]

Vuonna 1945 Räshid eli silloinen Abdul-Räshid avioitui Habibä Sadikin kanssa. Heidän hääkuvan Nasretdin otti itse. Nasretdinit pyörittivät omaa valokuvausliikettä nimeltään Nasakuva Oy yli neljäkymmentä vuotta Helsingissä. Heidän pojistaan Samil on jatkanut liikettä myöhemmin.[1][4]

Nasretdinin ottama kuva Paavo Nurmesta syttämässä olympiatulta Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.

Nasretdin toimi aktiivisesti Suomen lehtikuvaajain kerhossa, Suomen lehtikuvaajat ry:ssä, Valokuvaajain liitossa, Valokuvakoulutussäätiön hallituksessa ja Suomen valokuvaajain johtokunnassa. Nasretdinille myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 1987 sekä muita huomionosoituksia, kuten vuonna 2004 Suomen Valokuvajärjestöt ry:n Finnfoto-palkinto.[1][5]

Nasretdinin kuvaamia suomalaisia merkkihenkilöitä on esimerkiksi presidentit Ståhlberg, Paasikivi ja Kekkonen, arkkitehti Alvar Aalto, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen ja näyttelijä Tauno Palo. Hänen ikuistamia kansainvälisiä vieraita on muun muassa Prinssi Tsuneyoshi, Prinsessa Sibylla, poliitikko Nikolai Bulganin, näyttelijä Gregory Peck ja kazanintataari säveltäjä Röstäm Yäxin.[6][7]

Myöhäisvuosinaan, jätettyään valokuvaustyöt taakseen Nasretdin vietti aikaansa veneillen ja kalastaen asunnollaan Taalintehtaalla. Vaimonsa sairastuttua hän toimi Habibän omaishoitajana lähes viiden vuoden ajan. Nasretdin itse kuoli 90-vuotiaana Myllypuron vanhustenkeskuksessa Helsingissä.[1]

Nimi

Rəşit Nəsretdin
Nimen lausunta tataarin yleiskielellä (Bulat Şəymi - Kazan, Tatarstan 2023).

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Tataariksi Рәшит Нәсретдин; Räşit Näsretdin / Rəşit Nəsretdin. Synnyinnimi Abdul-Räshid, kirjakielellä Габделрәшит; Ğabdelräşit / Ğabdelrəşit.

Tataarin arabialaisella kirjaimistolla: ‎رەشيت ناسرتدين (İske imlâ; foneettinen versio).[8][4][9]

Lähteet

  1. Blomqvist, Jorma: Räshid Nasretdin (digilehden tilaajille) 28.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.3.2021.
  2. Patronyymi (Helsingin islamilainen hautausmaa, Nasretdinin hautakivi)
  3. Nasretdinoff digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 28.12.2022.
  4. Vihittyjä. (s. 3) Helsingin Sanomat, 15.7.1945. HS Aikakone (tilaajille).
  5. Finnfoto-palkinto finnfoto.fi. Viitattu 27.12.2022.
  6. Nasretdin, Räshid, kuvaaja finna.fi. Viitattu 27.12.2022.
  7. Zilə Möbərəkşinə: Рөстәм Яхин турында: «Йомшак күңелле, тыйнак табигатьле һәм зыялы иде» intertat.tatar. 2021. Viitattu 28.12.2022.
  8. Татар Ир-Ат Исемнәре (Татарские Мужские Имена В Алфавитном Порядке) magarif-uku.ru. Viitattu 29.8.2022.
  9. ”Arabic alphabet". Tatar Encyclopaedia (in Tatar). Kazan: The Republic of Tatarstan Academy of Sciences. Institution of the Tatar Encyclopaedia. 2002.

    Kirjallisuutta

    • Rashid Nasretdin: ”Kaikki alkoi itseotetusta omasta hääkuvasta”, teoksessa Laine, Tapio & Vivolin, Asko: Aikavalotuksia, Valokuvausalan tarinoita aikalaisten kertomina, s. 128–131. Tapio Laine Mediapalvelut, 2001. ISBN 978-951-98796-0-4.
    • Runeberg, Tutta & Wallius, Ossi: ”Salamakuvaaja Nasa”, Ammatti: Lehtikuvaaja. Välähdyksiä suomalaisen lehtikuvaajan työstä 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, s. 104–113. Kustannus-Mäkelä, Suomen Lehtikuvaajat ry, 1985. ISBN 951-9063-79-X.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.