Rämelehtimittari

Rämelehtimittari muistuttaa ulkonäöltään suuresti monia sukulaislajejaan. Sekä etu- että takasiipien pohjaväri on vaalean ruskea ja ne ovat kauttaaltaan tummien suomujen täplittämät. Etusiiven kärki on terävä ja sen poikkiviirut erottuvat hieman taustaväriä tummemman ruskeina. Poikkiviirut kulkevat siiven poikki yhdensuuntaisina suorina, eivät muiden suvun lajien tapaan kaarevina, eivätkä kaarru tyveä kohti edes siiven etureunassa. Etusiivessä keskipilkku ei yleensä näy, mutta takasiivessä se erottuu selvästi. Siipiväli 20–22 mm.[3][4][5]

Rämelehtimittarilla on useita eri alalajeja, joiden levinneisyydet kattavat suuren osan Eurooppaa Portugalista Venäjälle. Idässä elinalue jatkuu Siperian poikki Koreaan saakka.[5] Ruotsissa lajia tavataan ainoastaan Gotlannissa.[6] Suomessakin se on hyvin paikoittainen ja levinneisyys rajoittuu aivan maan eteläisimpiin osiin. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkupuolelle huipun sijoittuessa kesä-heinäkuun vaihteeseen.[7] Etelä-Euroopassa lajilla on 2–3 sukupolvea vuodessa.[6]

Suomessa rämelehtimittari elää nimensä mukaisesti rämeillä. Keski-Euroopassa tyypillinen elinympäristö on kuitenkin nummi tai hiekkamaa ja Siperiassa arojen rinteet. Se on esiintymiseltään hyvin paikoittainen, mutta sopivalla paikalla yksilöitä voi olla paljonkin. Koiraat lentelevät pääasiassa illalla ja yöllä, naaraat joskus myös päivällä. Perhoset tulevat valolle. Keskenkasvuinen toukka on talvehtiva elämänvaihe.[5]

Suomen lisäksi myös Ruotsissa laji on luokiteltu vaarantuneeksi.[8]

Toukka syö mustikkaa (Vaccinium myrtillus).[5]

• Suomen perhostutkijain seura
• kuva toukasta
• Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
• Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)