Rämekylmänperhonen

Rämekylmänperhonen (Oeneis jutta) on täpläperhosten heimoon ja heinäperhosten alaheimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen.

Rämekylmänperhonen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Heinäperhoset Satyrinae
Tribus: Satyrini
Suku: Oeneis
Laji: jutta
Kaksiosainen nimi

Oeneis jutta
(Hübner, 1806)
Katso myös

  Rämekylmänperhonen Wikispeciesissä
  Rämekylmänperhonen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Rämekylmänperhosen siipien kärkiväli on noin 45–58 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia. Siipien yläpinnan pohjaväri on harmaaruskea. Postdiskaalialassa naarailla on yleensä yhtenäinen keltainen juova, koirailla juova on jakautunut keltaisiksi täpliksi. Juovassa on terättömiä mustia silmätäpliä. Takasiiven alapuoli on tiheään harmaan ja tummanruskean kirjava, tumma keskijuova on yleensä epäselvä.

  • Oeneis jutta jutta ♂
    Oeneis jutta jutta ♂
  • Oeneis jutta jutta ♂ △
    Oeneis jutta jutta ♂ △

Levinneisyys

Rämekylmänperhonen on levinnyt sirkumpolaarisesti Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosiin. Euroopassa se esiintyy eteläisimmillään Puolan koillisosissa ja Pohjois-Amerikassa Kalliovuorilla Coloradon osavaltiossa.[1] Suomessa laji esiintyy koko maassa lukuun ottamatta Lapin pohjoisosia ja Ahvenanmaata.

Elinympäristö

Rämekylmänperhosen elinympäristöä ovat rämeet ja niiden mäntyjä kasvavat osat sekä kostea tundra. Pohjois-Amerikassa se esiintyy kontortamäntymetsissä.

Lentoaika ja elintavat

Lentoaika on toukokuun lopulta elokuun alkupuolelle riippuen esiintymisalueesta. Suomessa lentoaika on yleensä maan eteläosissa kesäkuun alusta ja pohjoisosissa kesäkuun lopulta heinäkuun alkupuolelle. Laji talvehtii kahdesti toukkana, ensimmäinen talvehtiminen tapahtuu keskenkasvuisena ja toinen täysikasvuisena.

Ravintokasvi

Toukan ravintokasveja ovat jokapaikansara (Carex nigra), harmaasara (Carex canescens), jänönsara (Carex ovalis), tupasvilla (Eriophorum vaginatum), siniheinä (Molinia caerulea) ja sorsimot (Glyceria).

Lähteet
  • Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
  • Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.

Viitteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.