Räjähdekeskus

Räjähdekeskus (lyhenne RÄJK) on Suomen puolustusvoimiin kuuluva räjähdealan toimintaa ja koeammuntoja hoitava laitos. Se aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa.[1] Laitoksen edeltäjä oli Räjähdelaitos vuoden 2012 loppuun.

Räjähdekeskukselle kuuluu räjähteiden eli räjähdysaineiden valmistus, niiden kunnonvalvonta ja hävittäminen. Varastotoiminnot siirtyvät maavoimien neljän huoltorykmentin vastuulle.

Organisaatio

Räjähdekeskus on hallinnollisesti osa Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta. Keskuksen 1. johtajana toimi everstiluutnantti Pertti Kuokkanen. Hänen seuraajanaan ovat toimineet evl Teemu Ruuskanen ja ins-evl Vesa Kivelä.

Räjähdekeskuksen hallinto-osasto toimii Ähtärin Inhassa, jossa on aikaisemmin toiminut Ähtärin varikon hallinto-osasto.

Lisäksi keskukseen kuuluu tekninen osasto, johon kuuluvat seuraavat toimipisteet:

Kankaanpään Niinisalon varuskunnassa sijaitseva toimipiste on käytännössä entinen Koeampumalaitos, joka lakkautettiin itsenäisenä laitoksena 31.12.2012.

Toivakan ja Parkanon entisten varikoiden räjähdetuotanto siirretään muihin puolustusvoimien räjähdealan toimipisteisiin.

Uuden hallintoyksikön perustamisesta tehtiin päätös joulukuussa 2011.[2]

Historia ja perinteet

Laitoksen edeltäjä Räjähdelaitos oli perustettu vuonna 2008 ja toimi vuoden 2012 loppuun.

Räjähdekeskuksen kunniamarssi on Toivo Kuulan säveltämä ja Eino Leinon sanoittama Vapaa kansa. Räjähdekeskus juhlii vuosipäiväänsä 12. toukokuuta.

Muuta

Yksikköön kuuluu myös kolme ns. massaräjäytysaluetta, joista Hukkakeron räjäytysalue on valtakunnallinen ja sijaitsee Kittilän Pokassa ja kaksi muuta Keuruun varikon ja Ähtärin varikon yhteydessä (Palolammen varastoalue).

Varikot toimivat tuotannon lisäksi myös merkittävinä varastopaikkoina ja logistiikkakeskuksina.

Lähteet

Viitteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.