Ohukainen

Ohukainen, myös lätty, lettu ja räiskäle, on perinteinen jälkiruoka, joka tunnetaan ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Sen alkuperä lienee yhtä vanha kuin jauhetun viljan käyttö. Nimitykset lettu ja lätty perustuvat ruotsin sanaan plätt (ohukainen).lähde?

Ohukaiset valmistetaan paistinpannulla.
Letunsyönti on lasten juhlaa

Valmistus ja lajeja

Tavallisesti taikinassa on jauhoja, kananmunia ja maitoa. Ohukaisia voi paistaa tavallisella paistinpannulla, lettupannulla tai nuotiolla suurella valurautaisella pannulla. Jälkimmäisiä kutsutaan muurinpohjaletuiksi.lähde?

Suomessa muurinpohjalettujen paistaminen on joidenkin lähteiden mukaan jatkumoa Suomen sodan (1808–1809) aikaisesta venäläisjoukkojen blinien valmistamisen perinteestä. Aselevon aikana suomalaisväestö pääsi Ylä-Savossa näiden lettujen makuun, ja venäläisjoukkojen poistuttua ryhtyi paistamaan lettuja muuripatojen pohjalla, koska suomalaisilla ei ollut tuolloin samanlaisia pannuja kuin venäläisillä oli ollut. Nyttemmin on yleisesti saatavilla laakeita nuotiopannuja, jotka sopivat tällaisten lettujen paistamiseen.[1]

Ohukaisia syödään useimmiten lämpimänä, esimerkiksi hillon, jäätelön ja kermavaahdon kanssa. Yksi esimerkki on levittää hillot ja muut lisukkeet raidaksi letun päälle ja kääriä lettu sen jälkeen rullalle.lähde?

Ohukaisista voidaan valmistaa myös pääruoka, jolloin niihin lisätään ravitsevampia ainesosia, kuten pinaattiohukaisiin pinaattia. Veriohukaiset tehdään tavallisesti ruis- ja vehnäjauhoihin, naudan vereen ja nesteeseen, joka voi olla maitoa tai olutta. Mausteina käytetään esimerkiksi sipulia, valkopippuria, meiramia ja suolaa.lähde?

Blinit (блины) eli linnit ovat ohukaisten venäläisiä, läheisiä sukulaisia, joiden kanssa nautitaan usein smetanaa tai kermaviiliä, hienonnettua sipulia ja mätiä tai kaviaaria.[2] Suomessa blini on tavallisesti paksu, ja se tehdään hapatetusta taikinasta. Taikinassa käytetään yleensä tattarijauhoja.lähde?

Näiden kaikkien uskotaan usein pohjautuvan kreppeihin, jotka ovat suolaisempia ja useammin pääruoan kuin jälkiruoan osana. Niitä paistettiin alun perin laakeilla kivillä, joista ranskankielinen nimitys crêpe tulee. Kreppien ja Suomessa yleisten ohukaisten suurimpana erona on kananmunien määrä. Juustokuorrutus on yleistä, ja jauhoseokset vaihtelevat maittain; Ranskassa usein esimerkiksi tattarijauho korvaa vehnäjauhon.lähde?

Katso myös

Lähteet
  1. Vuokko Nissinen: Ylä-Savo sai muurinpohjaletut Suomen sodan ansiosta Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 6.7.2015. Viitattu 7.9.2020.
  2. Lehmusoksa, Risto ja Ritva: Venäjän keittiö. 2.painos. Jyväskylä: Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4705-5.

    Kirjallisuus
    • Albala, Ken: Pancake: A Global History. Reaktion Books, 2008. ISBN 9781861893925

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.