Rääkkylän kirkonkylä
Rääkkylän kirkonkylä on kirkonkylä ja Rääkkylän kunnan keskustaajama, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan eteläosassa, Saimaaseen kuuluvan Pyhäselän etelärannalla.[2][3][4][5][6]
Rääkkylän kirkonkylä | |
---|---|
Rääkkylän kirkonkylä |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Suomi |
Maakunta | Pohjois-Karjala |
Kunta | Rääkkylä |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kirkonkylä, taajama |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 2,37 km2 km² |
Väkiluku (2019) | 542 |
– Väestötiheys | 228,7 as./km² |
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.[1]
|
Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan Rääkkylän kirkonkylän pinta-ala oli 2,37 neliökilometriä ja väkiluku 542 vuoden 2019 lopussa.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnan tai kunnanosien rajauksesta.
Stolbovan rauhan (1617) jälkeen Rääkkylään alkoi muuttaa savolaisia. Rääkkylän kylän tienoo on mainittu kirjallisissa lähteissä muodossa: Räckilä 1640, Kräckonwaara 1642, Kräckylä 1647, Krekylä 1651, Rääkynwara 1686. Nimet viittaavat lintujen ääntelyyn, vertaa rääkkyä, rääkyä. Toisinaan asiakirjoihin on merkitty kirjain k paikannimen alkuun. Tämä saattaa johtua siitä, että kirjuri on jäljitellyt sanan länsisuomalaista muotoa krääkkyä. Rääkkylän kirkonkylä sijaitsee mäellä, joka ilmeisesti on 1600-luvulla mainittu (K)rääkynvaara. Rääkkylän kantanimi on siten ollut Rääkynvaara tai Rääkkyvaara. Sanan loppuosa (vaara) on korvattu lä-johtimella, kun paikannimellä on haluttu viitata asutukseen.[4]
Nykyisen kirkon tienoille rakennettiin rukoushuone 1680-luvulla. Rääkkylästä tuli Kiteen kappeli 1697, ja Kiteen papit kävivät toisinaan pitämässä jumalanpalveluksia.[2][4] Rapistuvan rakennuksen jälkeen uusi kirkko päätettiin rakentaa lähemmäs Kiteetä Oravilahteen; se valmistui 1739. Varsin pian kirkko lahosi ja seuraava kirkko rakennettiin Rääkkylään 1780-luvulla. Rääkkylä sai kappalaisen vuonna 1794. Puinen, 1200 istumapaikan Rääkkylän kirkko valmistui E. B. Lohrmannin suunnittelemana vuonna 1851.[2] Itsenäinen seurakunta 1857.[4]
Lähteet
- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2019 (valitaan väkiluku 31.12. (2019) ja taajamaksi Rääkkylän kk.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 3.8.2021. [vanhentunut linkki]
- Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 2 elokuuta 2021), Rääkkylä , s. 373-375 (Osa 4: Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala)
- Rääkkylä Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 3.8.2021.
- Alpo Räisänen (AR): Rääkkylä (s. 392) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 3.8.2021.
- Rääkkylä (myös Asutusnimihakemiston sivulle linkitetty MML:n Nimistön tietokortti: Rääkkylä) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 3.8.2021.
- Pyhäselkä (Saimaa) (04.321.1.001) Järviwiki. Viitattu 2.8.2021.