Rääkkylän kirkko

Rääkkylän kirkko on Rääkkylässä sijaitseva Theodor Johannes Tolpon vuosina 1849–1851 rakentama tasavartinen ristikirkko, jonka piirustukset laati Intendentinkonttorissa Ernst Lohrmann.

Rääkkylän kirkko

Kirkko maaliskuussa 2015
Sijainti Kirkkotie 5, Rääkkylä
Koordinaatit 62°18′59″N, 029°37′12″E
Seurakunta Rääkkylän kappeliseurakunta
Rakentamisvuosi 1849–1851
Suunnittelija Ernst Lohrmann[1], rakentanut Theodor Johannes Tolpo[2]
Materiaali puu
Istumapaikkoja 1200
Tyylisuunta myöhäinen empire
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Rääkkylän kirkon sankarihaudat kesällä 2012

Kirkkossa on istumapaikkoja 1200 hengelle. Kirkko on järjestyksessä Rääkkylän viides, aiemmat ovat tuhoutuneet tulipaloissa. Tyyliltään kirkko edustaa myöhäistä empireä ja sitä muistuttaa huomattavasti kolme vuotta myöhemmin valmistunut Ruokolahden kirkko. Ristikeskustasta kohoaa sisäviisteiden varassa isokokoinen kahdeksankulmainen kupoli. Kirkkoon liittyy kiinteästi kaksikerroksinen huippuun päättyvä torni, alttaripäädystä ulkonee matalampi sakasti. Kirkon kaksi kelloa ovat vuodelta 1851. Kirkossa on korkeat ikkunat, tornin toisessa kerroksessa ja päädyissä ne ovat kaaripäätteiset ja muualla tasapäätteiset. Sakaroissa on ulkokatteena satulakatot, sisäkatteena puuholvit ja keskustassa kupolikatto.[3]

Kirkon 21-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1975, mutta niiden julkisivun on tehnyt Albanus Jurva 1899.[1] Alttaritaulun Ylösnousemus on maalannut Eino J. Härkönen 1929.[3] Kirkkosalin keskikupolia kannattavien pylväiden varaan on rakennettu lehterikerros. Uurrettujen eli kanneloitujen pylväiden ja seinäpilasterien puusta veistetyt kapiteelit ovat kirkon sisustukselle ominaisia yksityiskohtia.[2]

Kirkon peruskorjaus tehtiin 1984, 1997 sekä 2021 uusittiin ulkomaalaus[1]. Aiemmin kirkkoa on korjattu 1915 ja 1966.[3] Ensin mainitussa kirkkosali sai nykymuotonsa, seinä- ja holvilaudoitus tehtiin arkkitehti Ilmari Launiksen johdolla.[2] Kirkon hirret ovat Pyssysalosta, ikkunalasit alun perin Sortavalasta ja kattopellit Pietarista. Kuparikatto kirkkoon asennettiin 1984. Kirkon katolla oleva kukko on ainutlaatuinen Itä-Suomen kirkoissa.[1]

Kirkon sankarihautausmaan muistomerkki on paljastettu vuonna 1961 ja sen on suunnitellut kuvanveistäjä Teuvo Kotilainen.[4]

Katso myös

Lähteet
  1. Kirkon historiaa Rääkkylän seurakunta. Arkistoitu 9.10.2016. Viitattu 5.4.2015.
  2. Pihlajaveden uusi kirkko Museovirasto. Viitattu 5.4.2015.
  3. Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 290. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
  4. Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit.. Espoo: Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4 Sivu 290.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.