Qumran
Qumran (Khirbet Qumran) on asutusraunioista, hautausmaasta sekä luolastoista koostuva arkeologinen kohde, joka sijaitsee kuivalla ylängöllä Kuolleenmeren luoteisrannikolla Israelissa.[1] Se tunnetaan parhaiten Kuolleenmeren kääröinä tunnetuksi tulleen tekstikokoelman löytöpaikkana.[2] Alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia ensimmäisen kerran 1950-luvulla. Luolien käsikirjoituslöytöjen myötä tutkijoiden mielenkiinto kohdistui lähellä sijaitseviin raunioihin.[1]
Kuolleenmeren kääröt
- Pääartikkeli: Kuolleenmeren kääröt
Kuolleenmeren kääröt ovat yhteenä yli 900 kirjoituksen joukko, joka löydettiin vuosina 1947–1956 yhdestätoista Qumranin lähistöllä sijaitsevasta autiomaaluolasta lähellä Kuolluttamerta.[2] Kääröt ovat kuuluneet luultavasti essealaiselle Qumranin luostarille.[2] Jotkin luolat näyttävät olleen pysyviä kirjastoja rakennettuine hyllyineen. Suurin osa kääröistä on ilmeisesti hylätty luoliin ensimmäisen juutalais-roomalaisen sodan aikana roomalaisten sotilaiden pelossa. Vespasianuksen joukot tuhosivat asutuksen vuonna 68 jaa.[2]
Nahka- ja papyruskääröihin kirjoitettujen tekstien joukossa oli Vanhan testamentin kirjojen käsikirjoituksia, apokryfisiä ja pseudepigrafisia tekstejä, joista suurin osa on entuudestaan tuntemattomia, sekä Qumranissa eläneen uskonnollisen ryhmän omia kirjoituksia.[2] Suurin osa kirjoituksista on katkelmia, vain kymmenkunta tekstiä on säilynyt kokonaisena.
Myöhemmät kaivaukset
Kuolleenmeren kääröjen löytymisen jälkeen Qumranissa on tehty laajoja kaivauksia. Juutalaisia rituaalikylpylöitä ja hautausmaita on löydetty, sekä suuri vesisäiliö, suuri ruokala tai kokouspaikka, kirjoitushuone ja vartiotorni.[3] Alue on rakennettu joskus vuosien 150 ja 130 eaa. välillä. Useimmat tutkijat uskovat sen olleen juutalaisen lahkon koti, luultavasti essealaisten, toiset sanovat sen olleen jonkin varakkaan perheen huvila, jotkut jopa sanovat sen olleen roomalainen linnoitus. Kuolleenmeren kääröjen löytöpaikka sijaitsi länteen tästä löydetystä yhteisöstä.
Qumranista on löydetty myös hautausmaa jossa on hautoja noin 1200.[4]
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- Helsingin yliopisto - Eksegetiikan osasto www.helsinki.fi. Viitattu 11.5.2018.
- Vanonen, Hanna & Tervanotko, Hanna: Qumranin käsikirjoitukset – uusi ikkuna antiikin maailmaan Helsingin yliopisto - Eksegetiikan osasto. Viitattu 04.02.2018.
- Jarus, Owen: Qumran & the Dead Sea Scrolls Live Science. 8.2.2017. Viitattu 04.02.2018.
- Hachlili, Rachel: The Qumran Cemetery: A Reconsideration, Rachel Hachlili Center for Online Judaic Studies. 13.4.2008. Viitattu 04.02.2018.
Aiheesta muualla
- Qumran BiblePlaces.com (englanniksi)
- Qumran Cemetery Information (englanniksi)
- Paavola, Petri (toim.): Kuvia Qumranista
- Perheet Qumranin kirjoituksissa. Qumranin kirjoitusten välittämä kuva perhe-elämästä. Toisen temppelin ajan juutalaisuudessa. (pdf)
- Helsingin yliopisto: Qumranin tekstilöydöt ja niiden maailma
- Helsingin yliopisto: Qumranin käsikirjoitukset – Uusi ikkuna antiikin maailmaan