Quintette du Hot Club de France

Yhtyeen perustivat vuonna 1933[1] kitaristit Django Reinhardt, Joseph Reinhardt, Roger Chaput, viulisti Stéphane Grappelli ja basisti Louis Vola.[2] Grappelli, Reinhardt, Chaput ja Vola työskentelivät Hotel Claridgen tanssiorkesterissa Pariisin 37 Rue Francois 1er.:llä ja soittivat vapaa-ajoillaan yhdessä myös huvikseen. Hot Clubin omistajat Pierre Nourry ja Charles Delaunay sattuivat kuulemaan heidän soittoaan ja yhtye kutsuttiin tekemään ensilevy Ultraphone-levy-yhtiölle joulukuussa 1934.[1][3]

Yhtye saavutti menestystä esiintymisillään 1930-luvulla Euroopassa ja siitä tuli ensimmäinen myös Yhdysvalloissa kuuluisuuteen noussut jazzorkesteri. Soitolle leimaa-antavaa olivat mustalaismusiikkivaikutteet jazziin yhdistettynä.[2]

Orkesterin toiminta taukosi toisen maailmansodan puhjettua vuonna 1939. Britannian julistaessa sodan Saksalle orkesteri soitti parhaillaan Lontoossa. Grappelli päätti pysyä Lontoossa, kun taas Django Reinhardt palasi Pariisiin.[3] Yhtye palasi yhteen vielä sodan jälkeen vuosiksi 1946–1949.[2]

Perustajajäsenten lisäksi yhtyeessä soitti lukuisia muita muusikkoja.[3]

Kvintetin omaperäinen sykkivä ja kielisoittimiin perustuva tyyli soittaa intensiivistä muutoin big bandeille tyypillistä musiikkia on tehnyt vaikutuksen moniin myöhempiin kokoonpanoihin ja yhtyettä ovatkin jäljitelleet monet tribuuttikokoonpanot,[1] esimerkiksi itävaltalainen Romanderie.[2]