Kvinoa
Kvinoa eli kinua (Chenopodium quinoa) on eteläamerikkalainen hiilihydraattipitoinen ruokakasvi. Se ei ole heinäkasvi kuten viljat, mutta sitä käytetään ruoanvalmistuksessa viljojen tapaan. Sen lehtiä voidaan syödä lehtivihanneksen tapaan. Kvinoan tunnetuimpia sukulaisia ovat jauhosavikka, punajuuri ja pinaatti.
Kvinoa | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Revonhäntäkasvit Amaranthaceae |
Alaheimo: | Chenopodioideae |
Suku: | Savikat Chenopodium |
Laji: | quinoa |
Kaksiosainen nimi | |
Chenopodium quinoa |
|
Katso myös | |
Historia ja käyttö
Kvinoaa on viljelty Andeilla noin viisituhatta vuotta. Se oli inkojen tärkein viljelyskasvi. Ennen maissin yleistymistä sitä viljeltiin myös Pohjois-Amerikan puolella. Nykyään kvinoa kiinnostaa länsimaissa etenkin keliakiaa sairastavia, koska se on luontaisesti gluteeniton[1].
Kvinoan siemenet kypsyvät noin 15 minuutissa. Sitä käytetään riisin tapaan.
Ravintosisältö
Kvinoa sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja oikeassa suhteessa, mikä on harvinaista kasvikunnan tuotteissa.[1] Kvinoassa on enemmän proteiinia kuin riisissä tai muissa viljoissa, ja se sisältää paljon ravintokuitua, fosforia, rautaa ja magnesiumia.
Kvinoa, keitetty | Riisi, keitetty | Peruna, keitetty kuorineen | |
---|---|---|---|
Vettä | 71 g | 68,6 g | 77,8 g |
Proteiineja | 4,4 g | 2,38 g | 2,86 g |
Rasvaa | 1,92 g | 0,21 g | 0,10 g |
Hiilihydraatteja | 21,3 g | 28,59 g | 17,21 g |
Kuituja | 2,8 g | 0,3 g | 3,3 g |
Fosforia | 152 mg | 37 mg | 54 mg |
Rautaa | 1,48 mg | 1,49 mg | 6,07 mg |
Kasvu ja viljely
Suurimmat kvinoan tuottajat - 2005 (miljoonaa tonnia) | |
---|---|
Peru | 27,0 |
Bolivia | 23,5 |
Ecuador | 0,7 |
Maailma yhteensä | 51,2 |
Kvinoa on yksivuotinen kasvi, joka saattaa kasvaa 2,5 m korkeaksi.[3] Lehdet ovat pitkulaiset, ja siemenet muodostavat rypäsmäisiä röyhyjä. Se viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla, kuivassa maassa. Siemenen pinta on karvaan, lievästi myrkyllisen saponiinin peitossa, minkä takia siemenet on pestävä tai kuorittava ennen ruoaksi valmistamista. Aineen etuna on kuitenkin se, että esimerkiksi linnut jättävät sadon rauhaan. Saponiinipitoisuutta on yritetty jalostamalla alentaa, mutta saponiinittomat lajikkeet tulevat liian helposti lintujen syömiksi. Kvinoan lehdissä on oksaalihappoa.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) julkisti vuonna 2013, että MTT on 15 vuoden jalostuksella pystynyt tuottamaan vihdoin kvinoalajikkeen, joka kestää myös Suomen pohjoista ilmastoa.[4] Nykyään kotimaista kvinoaa saa tavallisista ruokakaupoista.
- Chenopodium quinoa -red faro- - Museum specimen
Lähteet
- Laura Hossi, Mikael Juntunen: Astronauttien superruoka sopeutui Suomen ilmastoon 6.9.2013. Yle uutiset. Viitattu 7.9.2013.
- Quinoa USDA. Arkistoitu 10.8.2014. Viitattu 7.9.2013.
- Itu Biodyn Oy: Quinoa itubiodyn.fi. Arkistoitu 17.11.2011. Viitattu 28.2.2010. (suomeksi)
- http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kvinoa-jalostui-suomen-oloihin-1.46546 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
- ITIS: Chenopodium quinoa (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Chenopodium quinoa (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Chenopodium quinoa (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Chenopodium quinoa (quinoa) (englanniksi)