Quetzalcoatlus
Quetzalcoatlus (laji Quetzalcoatlus northropi) on myöhäisellä liitukaudella noin 84–65 miljoonaa vuotta sitten elänyt hampaaton lentolisko. Sen fossiileja on löydetty Pohjois-Amerikasta. Vaikka sen fossiilit harvoin kertovat yksilöiden tarkkaa kokoa, muutamat luurangon osat viittaavat jopa 18 metrin siipiväliin. Tosin paleontologit ja biomekaanikot ovat varmoja siitä, että moisella jättiläisellä saattaisi siipisormiin kohdistuva rasitus olla liian sietämätön sen heilauttaessa siipiään, joten he uskovat quetzalcoatluksen siipisormien olleen vanhimmilla yksilöillä lyhyemmät ja niiden olleen siipiväliltään vain poikkeustapauksissa 15 metriä. Joka tapauksessa Quetzalcoatlus oli suurin koskaan elänyt lentävä eläin. Se on nimitty asteekkien sulkakäärmeen jumalan mukaan.
| Quetzalcoatlus | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Lentoliskot Pterosauria |
| Alalahko: | Pterodactyloidea |
| Heimo: | Azhdarchidae |
| Suku: |
Quetzalcoatlus Lawson, 1975 |
| Laji: | nothropi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Quetzalcoatlus |
|
| Katso myös | |
Normaali siipiväli täysikasvuisilla yksilöillä oli yleisimmän käsityksen mukaan 11–13 metriä ja paino 86–113 kilogrammaa. Sen kaula oli hyvin pitkä, kuten myös nokka. Se käytti ravintonaan pääasiassa kaloja, mutta ehkä myös haaskoja (nykyisellä marabulla, joka on hyvin kookas afrikkalainen lintulaji, on jokseenkin samanlainen nokka kuin quetzalcoatluksella ja myös pitkä kaula, jotka auttavat haaskan paloittelussa ja syönnissä). Quetzalcoatlus eli aivan mesotsooisen maailmankauden lopulla ja kuoli liitukauden lopun joukkosukupuutossa.
Lähteet
- National Geographic 5/2001, s. 108–127: Richard Monasterskyn artikkeli Lentoliskot – Muinaiset taivaiden valtiaat