Pu Yi

Pu Yin isoisoisä oli vuosina 1820–1850 hallinnut keisari Daoguang. Pu Yin isoisä oli prinssi Chun (1840–1891), joka oli Daoguangin poika ja tämän seuraajan keisari Xianfengin velipuoli. Xianfengia seurasi keisarina hänen ainoa poikansa Tongzhi. Pojattomana kuolleen Tongzhin seuraajaksi tuli vuonna 1875 prinssi Chunin poika Guangxu, mutta todellista valtaa käytti vuodesta 1898 leskikeisarinna Cixi. Pu Yin isä, nuorempi prinssi Chun, oli keisari Guangxun veli.[2]

Pu Yin sukuhaaralla oli läheiset suhteet leskikeisarinna Cixiin. Kun lapseton Guangxu myrkytettiin arsenikilla vuonna 1908, Cixi valitsi kuolinvuoteellaan keisariksi tämän veljenpojan Pu Yin, joka siten nousi valtaistuimelle kahden vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä. Pu Yin isä Chun toimi sijaishallitsijana 6. joulukuuta 1911 asti, jolloin leskikeisarinna Longyu otti vallan Xinhai-vallankumouksen aikana.^lähde?

Leskikeisarinna Longyu allekirjoitti vallastaluopumisen ja Hyväntahtoisen asiakirjan 12. helmikuuta 1912 keisarillisen hovin ja Etelä-Kiinan tasavallan välillä. Kiinan tasavallan syntyessä Pu Yi sai pitää keisarillisen arvonimensä, ja tasavalta kohteli häntä ulkomaisen monarkin tavoin. Pu Yi ja keisarillinen hovi saivat jäädä Kielletyn kaupungin pohjoisosan tiloihin ja Kesäpalatsiin. Uusi tasavalta myönsi hoville neljän miljoonan hopeadollarin vuosittaisen tuen, jota ei kuitenkaan koskaan maksettu täysin, ja se lopetettiin muutaman vuoden kuluttua. Vuosina 1919–1924 Pu Yilla oli skotlantilainen opettaja Reginald Johnston.[3]

Vuonna 1917 kenraali Zhang Xun palautti Pu Yin valtaan kahdentoista päivän ajaksi 1. heinäkuuta – 12. heinäkuuta 1917. Kahdentoista päivän aikana tasavaltalaisten lentokone pudotti yhden pientä tuhoa aiheuttaneen pommin Kiellettyyn kaupunkiin. Qing-restauraatio herätti laajaa vastustusta eri puolilla Kiinaa, ja toinen sotaherra Duan Qirui puuttui tilanteeseen.^lähde?

Vuonna 1922 16-vuotias Pu Yi naitettiin kahdelle naiselle. Hänen ensimmäinen valintansa oli Wen Xiu (1907–1950/51), jota hovi ei pitänyt tarpeeksi kauniina keisarinnaksi. Hänestä tuli jalkavaimo, ja hän erosi miehestään 1931. Toisesta vaimosta, Wanrongista tuli keisarinna Gobulo. Hän kuoli kiinalaisessa vankilassa 1946.^lähde?

Pu Yi Mantšukuon keisarina.

Lokakuun 1924 lopussa sotaherra Feng Yuxiang saapui joukkoineen Pekingiin ja järjesti vallankaappauksen, jossa presidentti Cao Kun syrjäytettiin. Uusi Feng Yuxiangin hallitus uudisti 4. marraskuuta 1924 hyväntahtoisen asiakirjan ja riisti Pu Yilta hänen keisarin arvonimensä ja hänestä tuli tavallinen Kiinan tasavallan kansalainen. Seuraavana päivänä armeija piiritti Kielletyn kaupungin yksityistilat ja pakotti Pu Yin allekirjoittamaan sopimuksen. Samana päivänä hänet karkotettiin Kielletystä kaupungista, josta Pu Yi siirtyi isänsä huvilalle lähelle Kiellettyä kaupunkia. Vuoden 1925 alussa hän pakeni Fengin sotilaiden huomaamatta ja haki turvaa Japanin lähetystöstä. Japanilaisagentit kuljettivat hänet hallitsemalleen alueelle Tianjiniin.^lähde?

Pu Yi asetettiin 1. maaliskuuta 1932 japanilaisten hallussa olleen Mantšukuon nukkevaltion johtoon arvonimellä Datong. Vuonna 1934 hänet kruunattiin virallisesti keisariksi nimellä Kangde. Pu Yi vastusti japanilaisia yksityisesti, mutta julkisesti alistui japanilaiskomentoon. Hän oli katkera, koska hänet esiteltiin Mantšukuon valtionpäämiehenä ja keisarina, eikä hän saanut takaisin Kiinan keisarin asemaansa. Japanilaiset pitivät Pu Yitä tarkasti silmällä japanilaistaessaan Mantšukuoa jo hallitsemansa Korean mallin mukaan.^lähde?

Näinä vuosina Pu Yi alkoi kiinnostua buddhalaisuudesta. Japanilaiset kuitenkin määräsivät Mantšukuon valtionuskonnoksi šintolaisuuden. Pu Yin tukijat puhdistettiin hallinnosta japanilaismyönteisten ministerien tieltä. Hänen osaksi jäi vahvistaa japanilaisten laatimat lait. Pu Yi avioitui kolmannen vaimonsa Tan Yulingin kanssa vuoden 1939 paikkeilla. Tämä kuoli salaperäisesti kuusi vuotta myöhemmin. Vuonna 1943 Pu Yi nai neljännen vaimonsa, 15-vuotiaan opiskelijan Li Yuqinin. He erosivat 1958.^lähde?

Toisen maailmansodan lopussa vuonna 1945 Pu Yi joutui puna-armeijan vangiksi. Kun Mao Zedongin johtamat kommunistit ottivat vallan Kiinassa vuonna 1949, Pu Yi kirjoitti kirjeitä Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinille, joissa hän vakuutti sisäistäneensä kommunismin ja pyysi asuinpaikkaa Neuvostoliitosta. Stalin kuitenkin luovutti Pu Yin kiinalaisille kommunisteille vuonna 1950.[4] Sitä ennen Pu Yi oli ollut todistajana Tokion kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa. Hän vietti kymmenen vuotta uudelleenkoulutusleirillä Fushunissa, ja sen jälkeen hänen ilmoitettiin uudistuneen ja ryhtyneen kommunismin kannattajaksi. Vuonna 1959 Pu Yi armahdettiin.[3]Vapautuksensa jälkeen hän työskenteli Pekingin kasvitieteellisessä puutarhassa ja vuodesta 1964 Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin jäsenenä. Pu Yin viides vaimo oli Li Shuxian, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1962. Li kuoli vuonna 1997.^lähde?

Pu Yi kirjoitti 1960-luvulla muistelmansa Olin Kiinan keisari – taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (ilmestynyt suomeksi 1974).[5] Hän kuoli syöpään vuonna 1967[6] kulttuurivallankumouksen aikana.^lähde?

• Viimeinen keisari, elokuva vuodelta 1987

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pu Yi Wikimedia Commonsissa