Qarunjärvi
Qarunjärvi (arab. Birkat Qārūn)[2], antiikin Moiris (m.kreik. Μοῖρις, lat. Moeris), on suolajärvi Egyptissä Faijumin syvängössä. Järvi oli tuhansia vuosia sitten osa Niilin tulva-allasta[3], makeavetinen ja nykyistä järveä paljon suurempi. Ihmiset alkoivat hallita Niilin juoksua järvelle ja siten järven pintaa jo muinaisen Egyptin kaudella. Myöhemmin järveä alettiin kuivattaa sen muuttamiseksi viljelymaaksi. Nykyisin muinaisen järven alue tunnetaan Faijumin keitaana.
Qarunjärvi بحيرة قارون |
|
---|---|
Qarunjärveä. |
|
Valtiot | Egypti |
Paikkakunta | Al-Fayyum |
Koordinaatit | |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | -47 m[1] |
Pituus | 50 km |
Leveys | 12 km |
Pinta-ala | 600 km2 |
Tilavuus | 978 600 000 m3 |
Suurin syvyys | 18 m |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantiede
Qarunjärvi sijaitsee niin sanotulla Faijumin keitaalla[4] Fajumin syvängön matalimmassa kohdassa Egyptin sisämaassa noin 220 kilometriä Välimeren rannikosta etelään. Järven korkeus merenpinnasta on noin 43 metriä. Se on matala ja keskisyvyys on vain 4,2 metriä. Ainut suurempi saari El Qarn on pinta-alaltaan 2 km². Järvi saa suurimman osan vedestään laskuvetenä maatalousalueilta sen eteläpuolelta. Vettä se menettää ilman laskujokea vain haihtumalla. Järven suolapitoisuus on aikojen kuluessa kasvanut. Nykyisellään järven veden suolapitoisuus on 40 g/l, eli hieman enemmän, kuin tyypillisellä merivedellä. Vuonna 1992 järven suolapitoisuuden arvioitiin kasvavan vuosittain noin 0,5 g/l.[5]
Niili toi historiallisesti vuosittain liejua järveen tulviessaan. Liejun painuessa järven pohjaan sedimenteiksi, se muodosti kerrostumia, jotka näyttävät hieman samalta kuin puiden vuosilustot. Qarunjärven sedimenttikerrostumia tutkimalla on saatu paljon uutta tietoa muun muassa Vanhan valtakunnan aikaisista ilmastonmuutoksista.[3]
Järven historiallinen niilillinen lajisto on pääosin kadonnut. Sen tilalle on istutettu merellisiä lajeja. Järveltä harjoitetaan kalastusta ja tärkein pyydettävä kala on tilapia. Järveltä pyydetään myös paljon katkarapuja. Qarunjärvellä on huomattava vesilintukanta. Joitakin järvellä talvehtivista yleisimpiä ovat uikut, tavi, tukkasotka ja nokikana. Järvellä lisääntyviä lajeja on yhteensä 10 ja niistä yleisimpiä ovat lehmähaikara, kynsihyyppä, pikkutiira ja kaitanokkalokki.[5]
Historia
Nykyinen Qarunjärvi on jäänne aikanaan paljon suuremmasta makeavetisestä järvestä[5], joka antiikin aikana tunnettiin nimellä Moiris. Järvi täytti koko Faijumin syvängön ja sai vettä Niilistä. Tuolloin sen järvenpinta oli merenpinnan yläpuolella. Järven pinta on vaihdellut esihistoriallisesti. Noin 10 000 vuotta sitten se saattoi ehkä menettää yhteytensä Niiliin ja sen pinta laski noin 4,5 metriin merenpinnan alapuolella. Pinta nousi uudelleen neoliittisella kaudella, ilmeisesti koska yhteys Niiliin palasi. Järven pinta alkoi myöhemmin jälleen hitaasti laskea samalla, kun neoliittiselta kaudelta lähtien sen rannoille alkoi syntyä ihmisasutusta.[6]
Niilin laskua järveen alettiin muuttaa tietoisesti muinaisen Egyptin kaudella. Todennäköisesti Senusret II tai Amenemhet III laajdensivat ja ruoppasivat Niilin lasku-uomaa järveen, jolloin se alkoi saada uudelleen haihtumisen korvaavan määrän vettä. Järven pinta oli tuolloin noin 17 metriä merenpinnan yläpuolella. Muinaiset Egyptiläiset käyttivät kanavaa Niilin liiallisten tulvavesien ohjaamiseen järveen. Se toimi myös vesivarastona Niilin tulvakausien ulkopuolella. Antiikin kreikkalainen historijoitsija Herodotos vieraili järvellä vuoden 450 eaa. paikkeilla. Herodotos väitti järven olevan keinotekoinen ja että sen oli aikanaan rakennuttanut muinainen kuningas nimeltä Moiris yli 900 vuotta ennen hänen omaa vierailuaan järvellä.[6]
Hellenistisen kauden Ptolemaiosten dynastian aikana osia järvestä kuivatettiin viljelysmaaksi. Ptolemaios II rakennutti tätä tarkoitusta varten Niilin virtausta järveen ohjailevan padon. Lopputuloksena paljastui hedelmällistä lietemaata, jonka kastelemiseksi rakennettiin kanavia. Paikallinen väestö alkoi kasvaa nopeasti uuden viljelymaan myötä.[6] Muinaisen järven alue on myöhemmin tunnettu Faijumin keitaana ja sen alueelta on myöhemmin tehty runsaasti arkeologisia löytöjä.[4] Alue kukoisti vielä noin kaksi vuosisataa Egyptin roomalaishallinnon alaisuudesa, mutta lopulta se alkoi menettää merkitystään. [6]
Lähteet
- http://www.geonames.org/350714. Tieto on haettu Wikidatasta.
- Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala: Qarunjärvi - Eksonyymit Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 58. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.6.2022.
- Reskola, Terhi: Syvällä pohjamudissa. Aamulehti, 3.3.2012, s. B15.
- Andrei Sergejeff: ”1”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3.
- Lake Qarun Protected Area Bird Areas factsheet. BirdLife International. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
- Lake Moeris Encyclopaedia Britannica. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Qarunjärvi Wikimedia Commonsissa