Kadeshin taistelu

Kadesh

Kadesh eli Tell Nebi Mend nykyisessä Syyriassa.

Koko taistelun kulusta tiedettiin pitkään pelkästään egyptiläisistä kaiverruksista, jotka esittävät taistelun Ramses II:n loistavana voittona heettiläisistä. Ramses II teetti kaiverrukset palattuaan myöhemmin takaisin Egyptiin.[2] Ramses II:n sotareken virallinen kuvaus kuvineen kaiverrettiin useiden eri temppelien seiniin Egyptissä ja Nubiassa. Tarina tunnetaan myös runomuotoisena papyrukselta.[3] Sittemmin Turkin Boghazköyssä tehdyissä kaivauksissa on löydetty viitteitä myös hieman toisenlaisesta lopputuloksesta. Boghazköystä löytyneiden heettiläisten kaiverrusten on mahdollista, että taistelulla ei todellisuudessa ollutkaan selvää voittajaa.[2] Egyptiläiset lähteet koskien taistelun yksityiskohtia, kuten taistelukentän topografiaa tai taistelun kronologiaa, ovat melko epäselviä. Taistelun ajankohta on egyptiläisten lähteiden mukaan Ramses II:n viidennen hallintovuoden toukokuu.[4]

Ramses II sotavaunuissa kaiverroksessa Abu Simbelin temppeliltä.

Kadesh eli egyptiksi Kdš(w) on johdettu seemiläisten kielten pyhättöä tarkoittavasta sanasta. Kadesh-nimisiä paikkoja tunnettiin aikanaan useampia eri puolilla Syyro-Palestiinaa. Kadeshin taistelun yhteydessä viitataan erityisesti Amarna-kirjeissä mainittuun Kadeshiin, joka suurella todennäköisyydellä on Tell Nebi Mend nykyisessä Syyriassa. Kadeshilla oli strateginen merkitys reitillä Egyptistä pohjoiseen ja kohti Syyrian sisämaata. Kadesh oli kaupunkivaltio, jonka hallitsijat olivat ajoittain niin Egyptin, kuin heettiläistenkin alaisuudessa. Ramses II:n valtakaudella Kadesh oli jälleen heettiläisten vaikutusvallan alaisuudessa.[4]

Itse Kadeshin taistelu käytiin osana Ramses II:n sotaretkeä Syyriassa, jonka tavoitteena oli jälleenvallata heettiläisten puolelle siirtyneet Kadesh ja Amurru. Ramses II oli jakanut joukkonsa neljään divisioonaan, jotka olivat saaneet egyptiläisten jumalien mukaan nimet Amun, Re, Set ja Ptah. Sotilaita oli yhteensä ehkä 20 000 ja sotavaunuja ehkä noin 2 000. Sotavaunuissa oli kuljettaja, sekä jousella ja keihäällä varustautunut soturi. Egyptiläisten mukana oli myös palkkasotilaita, joista tärkeimmät taistelun kannalta olivat luultavasti kanaanilaiset nrrn tai ne'arin-nimiset soturit. Heettiläisten armeijaan kuului ehkä noin 20 000 sotilasta ja 3 000 sotavaunua. Toisin kuin egyptiläisissä vaunuissa, heettiläisten sotavaunuissa oli kolme soturia. Ne olivat egyptiläisiä vaunuja hitaampia ja kömpelömpiä.[2]

Ramses eteni läpi nykyisen Israelin ja hänen ensimmäinen divisioonansa Amun saavutti Shabtuna-nimisen kaupungin lähellä Kadeshia. Egyptiläiset ottivat Shabtunassa vangiksi kaksi heettiläistä vakojaa, jotka kertoivat egyptiläisille heettiläisten armeijan olevan vielä 200 kilometrin päässä Aleppon tuntumassa. Ramses päätti leiriytyä. Kaksi muuta divisioonaa olivat vielä pahasti ensimmäistä jäljessä. Ramseksen tietämättä heettiläisten kuningas Muwatalli II oli lähettänyt vangit tarkoituksella vangittavaksi. Kun vakoojia kidutettiin vielä myöhemmin tiedon vahvistamiseksi, he yllättäen kertoivatkin heettiläisten olevan todellisuudessa vain muutaman kilometrin päässä.[2]

Egyptiläis-heettiläinen rauhansopimus museossa Istanbulissa.

Heettiläiset käyttivät hyväkseen saavuttamaansa yllätysetua. Heettiläiset hyökkäsivät egyptiläisten leiriä kohti saapuvan Re-divisioonan selustaan lyöden sen hajalle. Selviytyneet pakenivat kohti Amunin leiriä heettiläisten sotavaunut perässään. Ramses II kokosi kaaoksen vallitessa yhteen oman henkivartiostonsa ja joukon muita sotilaita johtaen hyökkäystä heettiläisten sotavaunuja vastaan. Heettiläiset lyötiin takaisin ja he vetäytyivät mahdollisesti Kadeshin muurien suojaan. Heettiläiset hyökkäsivät vielä 1 000 sotavaunun voimin, mutta juuri paikalle marssilta saapuneet Ramses II:n ne'arin-palkkasoturit hyökkäsivät heettiläisten selustaan.[2]

Tarinan egyptiläisen version mukaan heettiläiset joutuivat pakokauhun valtaan. Monet heistä hylkäsivät sotavaununsa ja yrittivät paeta Orontesjoen yli. Egyptiläiset mainitsevat heettiläisten "uineen yhtä nopeasti kuin krokotiilit". Taistelun seuraavista tapahtumista ei ole varmuutta niin egyptiläisten kuin heettiläistenkään lähteiden perusteella. Ramses II:n ei joka tapauksessa vallannut Kadeshin kaupunkia, vaan palasi joukkoineen Egyptiin. Heettiläiset olivat menettäneet sotavaununsa, mutta heillä oli edelleen koko muu armeija ilmeisesti koskemattomina.[2]

Nykykäsityksen mukaan Kadeshin taistelulla ei ollut selvää voittajaa. Ramses II oli aiheuttanut Muwatalli II:lle tappion, mutta toisaalta hänen ei onnistunut vallata tavoitteena ollutta Kadeshin kaupunkia. Voitto ei myöskään lopettanut heettiläisten levittäytymistä.[2] Heettiläisten lähteiden mukaan he valtasivat heti taistelun jälkeen aiemmin egyptiläisten hallitseman Upin lähellä Damaskosta.[4] Vuodelta 1258 ennen ajanlaskun alkua on säilynyt heettiläisten ja egyptiläisten välinen rauhansopimus, jossa molemmat osapuolet sopivat valtakuntiensa rajojen kulusta. Alkuperäinen laatoille kaiverrettu sopimus on museossa Istanbulissa. Yhdistyneiden kansakuntien päämajalla on kopio laatoista ensimmäisenä tunnettuna rauhansopimuksena.[2] Epäselvyyksistä huolimatta Kadeshin taistelu on yksi harvoja muinaisen Egyptin ajan taisteluita, jotka tunnetaan historiallisten lähteiden perusteella yksityiskohtaisesti.[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kadeshin taistelu Wikimedia Commonsissa