Pysäköintivirhemaksu

Pysäköintivirhemaksu on maksu, joka voidaan määrätä yleensä kaupunki- ja taajama-alueella pysäköinti- ja pysäyttämissääntöjen noudattamatta jättämisestä, pysäköintikiekon käyttämättä jättämisestä, väärinpysäköinnistä tai tarpeettomasta joutokäynnistä. Arkikielessä pysäköintivirhemaksua kutsutaan usein ”parkkisakoksi”, vaikka se ei ole sakko, vaan ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu. Pysäköintivirhemaksun määrää poliisi tai lääninhallituksen määräämä kunnallinen pysäköinninvalvoja tai hänen alaisuudessaan toimivat pysäköinnintarkastajat. Pysäköinnintarkastajat määräävät suurimman osan maksuista. Puhekielessä tarkastajat tunnetaan muun muassa nimillä parkkipirkko ja lappuliisa.[1][2]

Pysäköintivirhemaksulappuja auton ikkunassa Pohjois-Carolinassa.

Suomessa maksu perustuu lakiin pysäköinninvalvonnasta (PysVL 17 §), ja sen suuruus on 20–80 euroa.[3]

Pysäköintivirhemaksua ei tietyissä tilanteissa määrätä ajoneuvolle, jossa on invapysäköintilupa näkyvissä ikkunassa.[1][4]

Maksumääräys ja oikausvaatimus
Puolalainen rengaslukko

Pysäköintivirhemaksumääräys on ajoneuvon kuljettajalle annettava kirjallinen määräys suorittaa pysäköintivirhemaksu. Milloin kuljettaja ei ole tavoitettavissa henkilökohtaisesti, jätetään maksukehotus näkyvälle paikalle ajoneuvoon tai mikäli esimerkiksi pakenee paikalta, lähetetään pysäköintivirhemaksu ajoneuvon omistajalle tai haltijalle.

Mikäli maksua ei suoriteta annetussa maksuajassa (30 vrk), maksu on suoritettava 14 euron määrällä korotettuna.[5] Maksu on ulosottokelpoinen ilman erillistä päätöstä. Ajoneuvon kuljettajalla, omistajalla tai haltijalla, joka katsoo pysäköintivirhemaksun aiheettomaksi, on oikeus 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista tehdä oikaisuvaatimus pysäköinninvalvojalle (Laki pysäköinnivalvonnasta 15 §). Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti.[3]

Oikaisuvaatimus on tehtävä maksuajan kuluessa maksun määränneelle viranomaiselle. Jos viranomainen hyväksyy oikaisuvaatimuksen, pysäköintivirhemaksu palautetaan. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa edelleen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valituksen jättäminen ei kuitenkaan vapauta maksun maksuvelvoitteesta. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Koska pysäköintivirhemaksu ei ole rikosoikeudellinen seuraamus, sen maksamatta jättämisestä seuraa vain ulosottomenettely ja viivästyskorkojen kertyminen sekä, mikäli maksua ei saada ulosottomenettelyssä perittyä, lisäksi maksuhäiriömerkintä. Ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan, minkä jälkeen se vanhentuu.

Pysäköinnintarkastajilla on käytössään kamerapuhelimet tai digikamerat, joilla voidaan kuvata pysäköintivirhemaksun kohteena oleva ajoneuvo mahdollista myöhempää valituskäsittelyä varten. Pysäköintivirhemaksun maksaa viime kädessä aina ajoneuvon haltija. Ajoneuvoa ajaneen sivullisen tulisi antaa kirjallinen tunnustus maksuvelvoitteen siirtämiseksi, mikäli näin on käynyt.

Ajoneuvoon voidaan myös asentaa rengaslukko, jolla estetään auton ajaminen ja jota ei poisteta ennen kuin tarvittavat maksut on suoritettu.[3] Suomessa rengaslukko voidaan asentaa, jos ajoneuvolla on ennestään viisi maksamatonta pysäköintivirhemaksua.[6]

Katso myös

Lähteet
  1. Leponiemi, Timo: Parkkipirkko tietää metkusi ja on kuullut jo kaikki selitykset – näin vältyt sakkolapulta Yle. 29.4.2015. Viitattu 20.3.2023.
  2. Lappuliisa Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 20.3.2023.
  3. Laki pysäköinninvalvonnasta 17.6.2011/727 FInlex.fi
  4. Tieliikennelaki 3.4.1981/267 28 b § (14.2.1992/117) Vammaisen pysäköintilupa
  5. Laki pysäköinninvalvonnasta, 17 §
  6. Kaipainen, Minna: Rengaslukon hinnaksi 200 euroa Yle. 31.8.2012. Viitattu 20.3.2023.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.