Pyramidi
Pyramidi (< kreik. pyramis) on maasta tai kivestä tehty ylöspäin kapeneva, geometrisen pyramidin muotoinen suuri rakennelma. Muinaiset kansat rakensivat pyramideja haudoiksi ja temppeleiksi. Egyptin pyramidit, joista suurin on Kheopsin pyramidi, ovat hautoja. Kaksoisvirtainmaan pyramidit eli zikkuratit ovat porraspyramideja, joissa on monia kerroksia. Tunnetuin lienee Urin zikkurat. Monet esikolumbiaaniset kulttuurit Etelä- ja Keski-Amerikassa rakensivat pyramideja, vaikkeivät hautamonumenteiksi.
Egyptin pyramidit

- Pääartikkeli: Egyptin pyramidit
Egyptissä on yli 130 pyramidia.[1] Ne toimivat faaraoiden hautoina.
Egyptin pyramidien ajatus lienee ollut tasoitettu porraspyramidi. Ensimmäiset Egyptin haudat olivat matalia kumpuja. Myöhemmin haudoista tehtiin suorakaiteen muotoisia. Kun useita suorakaiteen muotoisia mastaba-hautoja pinottiin päällekkäin, saatiin pyramidi.
Egyptin pyramidien rakennustavasta ei ole vieläkään varmuutta. Nykykäsityksen mukaan pyramidit rakennettiin palkkatyövoimalla, ei orjatyöllä[2].
Muut vanhan maailman pyramidit
Sumerilaiset rakensivat Etelä-Mesopotamiassa temppelinsä matalille tasanteille. Kun uusia temppeleitä rakennettiin vanhojen päälle, tasanteet kasvoivat korkeutta. Näin syntyivät zikkuratit. Kun tasanteet kasvoivat suuriksi, ne pengerrettiin ja syntyi porraspyramidi. Assyrialaiset rakensivat Pohjois-Mesopotamiaan jumaltensa kunniaksi suuria zikkurateja kuten sumerilaisetkin. Myös babylonialaiset omaksuivat sumerilaisilta zikkuratit.[3]
Nubialaiset omaksuivat egyptiläisiltä hautaustavat ja pystyttivät jyrkkäsivuisia pyramideja.[4] Pyramidinmuotoisia suuria rakennuksia on myös esimerkiksi Jaavalla ja Burmassa.[5]
Amerikan pyramidit
Amerikassa ensimmäiset pyramidit rakennettiin Keski-Amerikassa ja Etelä-Amerikan luoteisosassa. Sen jälkeen pyramidien rakennustaito levisi myös Pohjois-Amerikkaan.[6]
Mayat ja muut keskiamerikkalaiset kansat rakensivat porraspyramideja. Pyramidien huipulla oli temppeli, jonne johti veistoksin ja kaiverruksin koristellut portaat. Mayat maalasivat pyramidinsa joskus punaiseksi, sillä punainen oli heille uskonnollisesti tärkeä väri. Kuninkaat haudattiin joskus pyramidin sisälle.[7]
Asteekkien pääkaupungissa Tenochtitlánissa oli suuri pyramiditemppeli, jossa asteekit järjestivät tärkeimmät uskonnolliset seremoniansa kuten ihmisuhrit.[8]
Etelä-Amerikassa mochicat, chavinit, nazcat, chimut ja inkat rakensivat tasahuippuisia porraspyramideja ja kumpuja.[9]
Nykyajan pyramideja
Nykyajan tunnetuimpia pyramideja ovat esimerkiksi Louvren pyramidi ja tuntemattoman sotilaan muistomerkki Kairossa.[10]
Katso myös
Lähteet
- Millard, Anne: Maailman pyramidit. Otava, 1996. ISBN 951-1-14405-7.
Viitteet
- Slackman, Michael: In the Shadow of a Long Past, Patiently Awaiting the Future 16.11.2008. The New York Times. Viitattu 8.3.2013.
- SLAVES DIDN'T BUILD PYRAMIDS: EGYPT Discovery. Arkistoitu 15.11.2012. Viitattu 13.12.2012.
- Millard 1996, s. 56–57.
- Millard 1996, s. 56.
- Millard 1996, s. 57.
- Millard 1996, s. 42.
- Millard 1996, s. 44.
- Millard 1996, s. 50–51.
- Millard 1996, s. 52.
- Millard 1996, s. 58.