Pyhäniemen kartano

Kartanon päärakennus. Kuva kesältä 2011.

Pyhäniemen kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1780, ja se on saanut nykyisen muotonsa 1907. Kartano on perustettu 1467 ja saanut 1630 ratsutilan aseman. Päärakennuksessa on 23 huonetta, holvattu viinikellari ja ullakolla mankelihuone. 1880-luvulla rakennetussa sivurakennuksessa on 13 huonetta. Päärakennuksen länsipuolella on englantilaistyyppinen puutarha.

Pyhäniemen kartanoon vuonna 1898 hankittujen kahden Fowlerin tyyppinen, vuonna 1916 rakennettu John Fowler & Co. 'K7 -traktori.

Kartanon pinta-ala oli suurimmillaan 1800-luvun lopulla lähes 10 000 hehtaaria. Kartanossa oli tähän aikaan 250 lypsävää lehmää ja sen juustolassa valmistivat sveitsiläiset juustomestarit Venäjän-vientiin tarkoitettua sweizer-juustoa. Suomen ensimmäinen koneellinen kyntö tapahtui myös Pyhäniemen kartanossa, siihen käytettiin kahta kartanoon vuonna 1898 hankittua englantilaista Fowleria.

Kartanolla oli oma sahalaitos, ja vuonna 1900 kartanon omistaja varatuomari Oscar Collin perusti Pyhäniemen Pyörätehtaan (Pyhäniemi Hjulfabrik), joka valmisti kärryn- ja tykinpyöriä muun muassa Venäjän armeijalle.[2]

Vuonna 1912 Oscar Collin hävisi Pyhäniemen kartanon uhkapelissä Monte Carlon kasinolla. Uusi omistaja, Hollannin konsuli Hendrik Max Gilse van der Pals, omisti kartanon vuosina 1912–1919. Vuonna 1918 kartanon maista erotettiin noin 2 000 hehtaaria itsenäistyneille kartanon torppareille, ja seuraavana vuonna kartano siirtyi agronomi Paavo Pätiälän omistukseen.

Kartanoa on kutsuttu Hollolan Hollywoodiksi, koska Suomen Filmiteollisuus kuvasi siellä useita elokuvia, kuten Siltalan pehtoori (1934), Roinilan talossa (1935), Kaikenlaisia vieraita (1936), Seitsemän veljestä (1939), Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1940), Serenaadi sotatorvella (1940), Kaivopuiston kaunis Regina (1941) ja Naiskohtaloita (1947).

Suomalainen elokuvaperinne palasi Pyhäniemen kartanoon, kun siellä kuvattiin vuosina 2009–2010 Juha Wuolijoen elokuva Hella W. Elokuva kertoo kirjailija-poliitikko Hella Wuolijoesta.

Pyhäniemen kartanolla pidettiin 8.–9. elokuuta 1936 Hollolan maatalousnäyttelyt, joissa kävi noin 18 000 henkeä. Itä-Hämeen Marttojen Heinlammin, Herralan, Kalliolan, Keski-Hollolan, Kukkilan ja Länsi-Hollolan marttayhdistykset olivat mukana järjestelyissä. [3]

Talvisodan aikana kartanon lähellä, Pyhäniemen jääkentällä, toimineet Suomen ilmavoimien yksiköt käyttivät kartanon rakennuksia henkilökuntansa majoitukseen ja huoltoon.

Pää- ja sivurakennuksessa järjestettiin kesäisin vuosina 1982–2003 kuvataidenäyttelyitä, joissa kävi vieraita vuosittain 13 000–15 000. Vuonna 2009 Pyhäniemen kartano siirtyi uudelle omistajalle pankkiiri Mika Lehdolle, minkä jälkeen siellä on järjestetty kesästä 2010 lähtien taidenäyttelyitä ja klassisen musiikin esityksiä.

• Pyhäniemen kartano
• Koneviesti: Fowlerin höyryaura Pyhäniemessä (Arkistoitu – Internet Archive)