Pyhän Stanislauksen ritarikunta

Keisarillinen pyhän Stanislauksen ritarikunta oli venäläinen ritarikunta vuodesta 1831 vuoteen 1917. Ritarikunta oli Venäjän uusin kunniamerkki, ja sen kunniamerkkejä käytettiin ennen muuta palkitsemaan virkamiesansioista. 

Pyhän Stanislauksen ritarikunnan kunniamerkki venäläisessä postimerkissä vuodelta 1999
Pyhän Stanislauksen ritarikuntanauha

Historia

Ritarikunnan perusti 7. toukokuuta 1765 Stanislaw Poniatowski, Puolan kuningas sekä Liettuan suuriruhtinas . 

Vuonna 1831, Puolan kapinan tukahduttamisen jälkeen, ritarikunta liitettiin muiden Puolan ritarikuntien myötä venäläisten ritarikuntien lukuun.

Vuonna 1832 pyhän Stanislauksen muotokuva poistettiin ansiomerkistä korvaamalla se nimikirjaimilla SS ja Puolan yksipäinen kotka korvattin Venäjän keisarillisella kaksipäisellä kotkalla. Vuonna 1839 Nikolai I antoi uuden ohjesäännön, jonka mukaan ritarikunta jaettiin kolmeen luokkaan ja ansiomerkki voitiin myöntää jokaiselle Venäjän ja Puolan kansalaiselle, sekä sotilaallisista että siviiliansioista. Ei-kristityille annettiin vuodesta 1844 ansiomerkki, jossa pyhän Stanislauksen nimimerkki korvattiin mustalla venäläisellä kotkalla. Vuodesta 1855 lisättiin sotilasansioista myönnettyyn ansiomerkkiin miekat. 

Ritarikunnan kolmannesta luokasta tuli Venäjän yleisimmin myönnetty ansiomerkki. Sen saivat lähes kaikki, jotka olivat palvelleet valtion virassa. Kun ritarikunnan jäsenyys nosti saajan samalla perintöaatelin jäseneksi, synnytti aatelisten lukumäärän kasvu vähitellen närää entisen perintöaatelin riveissä, ja asetus vuodesta 1855 sääti, että perintöaatelin joukkoon enää ei luettu kun ritarikunnan ensimmäisen luokan jäseniä.


Venäläisten ritarikuntien arvojärjestys:

  1. Korkein on Pyhän Andreaksen, sitten 2. Pyhän Aleksanteri Nevskin, 3. Valkoisen Kotkan, 4. Pyhän Vladimirin, 5. Pyhän Annan ja 6. Pyhän Stanislauksen ritarikunnat. Hierarkian ulkopuolella olivat vain korkea-arvoisille naisille tarkoitettu Pyhän Katariinan ritarikunta sekä Pyhän Yrjön ritarikunta, jonka kunniamerkeillä palkittiin upseerien pääasiassa sodanaikaisia sotilasansioita.

Ritarikunnan luokat ja ansiomerkin kantoohjeet
  • I. luokka — hopeatähti ja suuri kultaristi nauhassa
  • II luokka — pienempi kultaristi kaulanauhassa
  • III asteen — pieni kultaristi rintamerkkinä
Vasemmalta oikealle: ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan ansiomerkkin kanto-ohje

Saajien määrä

Pyhän Stanislauksen ritarikunta oli yleisin keisarillisen Venäjän kunniamerkeistä.

  • Ensimmäisen luokan kunniamerkki myönnettiin noin 20 000:lle
  • Toisen luokan kunniamerkki myönnettiin noin 92 000:lle.
  • Kolmannen luokan kunniamerkki myönnettiin yli 752 000:lle.

Pelkästään Venäjän-Japanin sodan aikana myönnettiin 37 475 kunniamerkkia. 

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.