Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke

Havainnekuva Fennovoiman Pyhäjoelle rakentamasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta.

Hanhikivi 1 olisi ollut venäläinen VVER-1200 -painevesireaktori, joka kuuluu VVER-laitosperheeseen. Suomessa Loviisassa on käytössä kaksi VVER-440-laitosyksikköä. VVER-1200 on Rosatomin tytäryhtiön OKB Gidropressin kehittämä. Sen sähköteho on 1200 megawattia, lämpöteho 3200 megawattia ja hyötysuhde 37 prosenttia. Laitostyyppi noudattaa IAEA:n ja eurooppalaisia vaatimuksia, ja se oli tarkoitus suunnitella vastaamaan suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Laitoksessa olisi ollut aktiivisten jäähdytysjärjestelmien lisäksi passiivisia jäähdytysjärjestelmiä, jotka olisivat toimineet ilman sähköä.[8]

Hanhikiven turbiini ja generaattori oli tarkoitus valmistaa Ranskassa. Ne olisi toimittanut GE Steam Power Systems, perustuen Alstomin Arabelle-tekniikkaan, jonka General Electric osti vuonna 2015.[9] Laitoksen automaatiojärjestelmän oli tarkoitus toimittaaa ranskalainen Framatome ja saksalainen Siemens.[10]

Ydinvoimala-alueelle johtavan tien rakennustöitä.

Vuonna 2007 perustettu Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009 ja eduskunta myönsi luvan ydinvoimalan rakentamiselle heinäkuussa 2010.[11] Tammikuussa 2012 yhtiö sai laitostoimituksesta tarjoukset ranskalaiselta Arevalta sekä japanilaisen Toshiban omistamalta Westinghouse Electric Companylta.[12] Lokakuussa 2012 saksalainen energiayhtiö E.ON ilmoitti kuitenkin myyvänsä 34 %:n osuutensa Fennovoimasta,[11] jonka jälkeen omistajarakenteessa tapahtuneiden muutosten johdosta kolmanneksi laitostoimittajaehdokkaaksi tuli myös venäläinen Rosatom.[12] Laitostoimituksesta käytiin aluksi neuvotteluja Toshiban ja Rosatomin kanssa, kunnes heinäkuussa 2013 Fennovoima ilmoitti jatkavansa niitä enää Rosatomin kesken. Samalla yhtiö ilmoitti myös neuvottelevansa Rosatomin tytäryhtiön Rosatom Overseasin tulosta Fennovoiman vähemmistöomistajaksi kolmanneksen osuudella.[13] Fennovoima ja Rosatom allekirjoittivat sopimuksen laitostoimituksesta saman vuoden joulukuussa.[14]

Maaliskuussa 2014 Fennovoiman lupahakemus meni vielä uudelleen eduskunnan käsittelyyn, koska Rosatomin ydinvoimalaitos ei ollut mukana alkuperäisessä vuonna 2010 hyväksytyssä hakemuksessa.[11] Täydennetty lupahakemus hyväksyttiin myöhemmin joulukuussa, jolloin rakentamisen ehdoksi asetettiin, että vähintään 60 prosenttia ydinvoimayhtiön omistuksesta tulee Euroopan talousalueen sisältä.[15] Fennovoima jätti ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriöön uuden periaatepäätösluvan edellyttämänä viimeisenä mahdollisena ajankohtana 30. kesäkuuta 2015.[16] Tämän jälkeen sen pitää vielä kesään 2016 mennessä esittää käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskeva sopimus ydinjätehuoltoyhtiö Posivan omistajien kanssa tai vaihtoehtoisesti ympäristövaikutusten arviointiohjelma omasta loppusijoituslaitoksesta. Myös loppusijoitusasia tulee myöhemmin eduskunnan käsittelyyn.[17]

Eduskunta hyväksyi 5. joulukuuta 2014 Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen periaatepäätöksen äänin 115–74 (Tyhjää 4 ja Poissa 6[18]).Äänestyksessä Kokoomuksen eduskuntaryhmästä 40 äänesti puolesta ja 3 vastaan. Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmästä 22 äänesti puolesta ja 16 vastaan. RKP:n eduskuntaryhmistä 2 äänesti puolesta ja 7 vastaan. Keskustan eduskuntaryhmästä puolesta äänesti 28 ja 8 vastaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä puolesta äänesti 1 ja 10 vastaan. Vihreiden eduskuntaryhmästä kaikki 10 äänesti vastaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä puolesta äänesti 19 ja 13 vastaan. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmästä puolesta äänesti 2 ja 4 vastaan.[18]

Vuonna 2021 Fennovoima odotti saavansa valtioneuvostolta rakentamisluvan voimalaitokselle vuonna 2022, mikä olisi ollut edellytys varsinaisen laitoksen rakentamiselle.[19] Rakentamisluvan saaminen olisi riippunut siitä, milloin Fennovoima olisi saanut toimitettua Säteilyturvakeskukselle lupaa varten tarvittavat aineistot [3]. Rakennushankeen perumiseeen saakka työmaa-alueella tehtiin valmistelevia töitä, kuten infrastruktuurin rakentamista.[20]

Lokakuussa 2021 puolustusministeriö vaati ydinvoimalahankkeesta riskianalyysiä, jossa huomioitaisiin hankkeen geopoliittisia riskejä ja Rosatom-konsernin kytkös Venäjän turvallisuuspoliittisten päämäärien ajamiseen. Puolustusministeriön mukaan Venäjän talouskehitys ja Venäjä-pakotteet voivat vaikuttaa voimalahankkeen rahoitukseen.[21]

Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos oli tarkoitus rakentaa Pyhäjoen kuntaan Hanhikiven niemelle.[22] Fennovoima ilmoitti ydinvoimalan sijoituspaikan 5. lokakuuta 2011.[23] Fennovoiman ensimmäinen suunniteltu ydinvoimalan sijoituskunta oli Ruotsinpyhtää, mutta sen jälkeen suunnitelmat tehtiin joko Pyhäjoen ja Simon mukaan. Pyhäjoen kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla.

Tontilla on tilavaraus Hanhikivi 2 -ydinvoimalalle[24].

Fennovoiman jättäessä periaatepäätöshakemuksensa tammikuussa 2009, oli tarkoituksena on rakentaa yksi iso tai kaksi pienempää ydinreaktoria. Vaihtoehtoina olivat Arevan EPR- tai SWR 1000 -reaktorit sekä Toshiban ABWR-reaktori.[25] Hakemuksen hyväksymisen jälkeen yhtiö lähetti syksyllä 2011 tarjouspyynnöt ranskalaiselle Arevalle sekä japanilaiselle Toshiballe. Tuolloin vaihtoehtoina olivat edelleen Toshiban ABWR- ja Arevan EPR-reaktorit sekä uutena Arevan kehitteillä ollut Kerena-reaktori. Niistä Kerena on pienin, teholtaan 1 250 megawatin kiehutusvesireaktori, Toshiban ABWR puolestaan on 1 600 MW:n kiehutusvesireaktori ja Arevan EPR 1 700 MW:n painevesireaktori.[26]

Myöhemmin Fennovoiman ydinvoimalan tehoksi täsmentyi 1 600 megawattia,[27] mutta suurvoimalahankkeesta luovuttiin vuoden kuluttua ja samalla Areva putosi pois kilpailusta. Syynä oli saksalaisen E.ON -energiayhtiön vetäytyminen Fennovoiman osakkuudesta syksyllä 2012.[28] Samaan aikaan tuli uudeksi laitosvaihtoehdoksi venäläisen Rosatomin 1 200 megawatin tehoinen AES-2006, joka on tyypiltään VVER-painevesireaktori.[29] Rosatom oli mukana kaavailuissa jo hankkeen alkuaikoina vuonna 2007, mutta yhtiön keskikokoinen voimalamalli kuitenkin hylättiin ennen periaatepäätöshakemuksen tekemistä, koska E.ON:n asiantuntijat pitivät Arevan vastaavaa reaktoria parempana.[30] Kesällä 2013 Fennovoima ilmoitti neuvottelevansa enää Rosatomin kanssa[13] ja syyskuussa se esitti omistajilleen, että laitos hankitaan venäläisyhtiöltä.[31] Sopimus AES-2006 -reaktorista allekirjoitettiin vielä saman vuoden joulukuussa.[14]

Hanhikiven ydinvoimalahankkeella on vuonna 2014 sovittu kiinteä hinta, hieman yli seitsemän miljardia euroa.[32]

Fennovoima-yhtiö perustettiin vuonna 2007 rakentamaan ydinvoimala, jonka oli alun perin tarkoitus käynnistyä noin vuosina 2016–2018.[33][34]

2018 kesäkuussa ydinvoimala oli määrä ottaa käyttöön vuonna 2024[35]. Joulukuussa 2018 laitoksen toimittaja Rosatom arvioi, että voimalan rakentaminen olisi alkanut vuonna 2021 ja että laitos olisi valmistunut vuonna 2028.[20]

Huhtikuussa 2021 Fennovoima kertoi, että suunnittelu- ja luvitusaineiston saattaminen suomalaisten vaatimusten tasolle on vienyt hieman odotettua enemmän aikaa. Yhtiö arvioi tuolloin, että voimala olisi saanut rakentamisluvan 2022 ja että laitos olisi valmistunut vuonna 2029.[19]

Kun Venäjä hyökkäsi 24.2.2022 Ukrainaan[5], alkoi Suomessa, kuten muualla Euroopassa, vetäytyminen riippuvuudesta Venäjän energiatoimituksista. Osana tätä prosessia Hanhikivi-laitoksen rakentaminen lakkautettiin. Ensiksi ministerit vetivät tukensa: elinkeinoministeri Mika Lintilä antoi ymmärtää pysäyttävänsä ydinvoimalahankkeen ja pääministeri Sanna Marin vahvisti, että hanke ei ole etenemässä. 2.5.2022 Fennovoima purki sopimuksen Rosatomin kanssa.[2]

Matala-aktiivista ja keskiaktiivista jätettä olisi tullut syntymään laitoksen käytön aikana noin 5 400 kuutiometriä sekä laitoksen käytöstäpoistossa noin 12 000 kuutiometriä. Matala- ja keskiaktiivinen jäte oli tarkoitus sijoittaa Hanhikiveen myöhemmin rakennettavaan loppusijoituslaitokseen. Matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitus oli suunniteltu alkavaksi 2030-luvulla.[36]

Käytettyä ydinpolttoainetta olisi syntynyt noin 1 200–1 800 uraanitonnia. Käytetty polttoaine oli suuniteltu pidettäväksi aluksi laitosalueelle rakennettavassa välivarastossa. Loppusijoitus olisi alkanut aikaisintaan 2090-luvulla. Fennovoiman ensisijaisena tavoitteena oli neuvotella Posivan kanssa sopimus käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta. Toinen vaihtoehto oli rakentaa oma loppusijoituslaitos.[36]

Ydinenergialaki määrää, että Suomessa syntyneet ydinjätteet on loppusijoitettava Suomeen.[37]

Hanhikiven ydinvoimala olisi tullut käyttämään polttoaineenaan jälleenkäsiteltyä uraania.[36]

Fennovoima oli sopinut polttoaineen toimituksesta TVEL:n kanssa.[36] TVEL kuuluu Rosatom-konserniin.[36] Rosatomin keskeinen ydinpolttoaineen uudelleenkäsittelylaitos on Rosatomin itsensä omistama Majak.[38] Hanhikiven laitoksen uraani olisi todennäköisesti toimitettu Majakista.[38]

Majakissa uraani erotetaan käytetystä ydinpolttoaineesta liuottamalla. Eroteltu uraani muutetaan kaasuksi uudelleen väkevöimistä varten. Majakin erottelema uraani oli tarkoitus väkevöittää jollain TVEL:n laitoksista. Väkevöity uraani päätyy ydinreaktoreiden polttoainesauvoihin.[38]

Käsittelyprosessin sivutuotteena syntyy suuria määriä radioaktiivisia aineita sisältävää nestettä ja muita kemiallisia jätteitä. Vuonna 1994 STUK raportoi, että Majakin matala- ja keskiaktiivisia ydinjätteitä laskettiin järviin. Vuonna 2002 radioaktiivisen aineen pitoisuus Tetsha-joessa oli edelleen kasvussa. Vuonna 2011 sveitsiläisen energiayhtiön edustajat halusivat tutustua Majakiin yhdessä Sveitsin ydinvoimaviranomaisten kanssa, mutta heitä ei koskaan päästetty sisään.[38]

Rosatom on rakentanut korvaavaa ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosta Krasnojarskiin 1980-luvulta asti, mutta se ei ollut vuonna 2015 vieläkään käyttökunnossa. Majakin toiminnan on arvioitu jatkuvan vuoteen 2030 asti.[38]

TVEL:n kanssa on tehty sopimus polttoaineen toimituksesta ensimmäisen kymmenen vuoden ajan; tämän jälkeen polttoaineen toimitus oli tarkoitus kilpailuttaa. Fennovoima arvioi, että ruotsalaisella Westinghousella on mahdollisuus toimittaa reaktoriin sopivaa polttoainetta.[39]

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen alustavat rakennustyöt aloitettiin valtatie 8:n ja Hanhikivenniemen välisen yhdystien rakentamisella syyskuussa 2014.[40] Samalla laitoksen toimittava Rosatom aloitti ydinvoimala-alueen maanrakennus- ja louhintatöiden valmistelut.[41] Puuston hakkuut Hanhikivellä käynnistyivät tammikuussa 2015.[42] Alustaviin rakennustöihin kuuluivat lisäksi muun muassa kunnallis- ja sähkötekniikan rakentaminen sekä alueen aitaaminen.[43][44]

Suurin osa Hanhikivenniemen kesämökeistä ja muista kiinteistöistä siirtyi Fennovoiman haltuun vapaaehtoisin kaupoin. Kymmenkunta omistajaa kuitenkin kieltäytyi aluksi myynnistä, minkä vuoksi Fennovoiman piti hakea kesämökkien pakkolunastusta. Ydinenergialain mukaan rakentamislupa voidaan myöntää vain, jos energiayhtiöllä on hallinnassaan koko voimalan rakentamiseen tarvittava maa-alue. Tämän vuoksi yhtiö siirtyi ennakkohaltuunottoluvan mukaiseen pakkolunastusmenettelyyn ja antoi mökkiläisille aikaa poistua toukokuun 2015 loppuun mennessä.[45][46]

Huhtikuussa 2015 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys vaativat työn keskeyttämistä vedoten alueella pesivään uhanalaiseen valkoselkätikkaan. Järjestöjen mukaan hakkuun kiirehtimiselle ei ollut mitään syytä, vaan sillä haluttiin pelkästään antaa vaikutelma ydinvoimalahankkeen etenemisestä.[47]

Keväällä 2015 metsäyhtiö Stora Enso vetäytyi Hanhikiven ydinvoimala-alueen hakkuuprojektista, sillä se halusi odottaa hakkuulupien lainvoimaisuuden lopullista varmistumista. Tämän jälkeen 97 hehtaarin suuruisen metsäalueen hakkuut aloitti Lassila & Tikanoja -konserniin kuuluva L&T Biowatti, joka sai työt päätökseen toukokuussa. Raahen kaupunki ei nähnyt hakkuissa mitään epäselvää, sillä lain mukaan toiminta voidaan aloittaa mahdollisista valituksista tai muutoksenhausta huolimatta.[48][49]

Elokuussa 2015 työ- ja elinkeinoministeriö kumosi väitteet Fennovoiman ydinvoimala-alueella ”laittomasti ja ilman lupia tehtävistä rakennustöistä”.  Tällaiset väitteet ovat osaksi tahallisia, koska ne palvelevat sellaisten etua, jotka haluavat hankkeelle ikävyyksiä, kommentoi yli-insinööri Jorma Aurela TEM:n energiaosastolta Kaleva-lehdessä. Hanhikiven niemellä aloitetut rakennustyöt perustuvat maakunta-, yleis- ja asemakaavaan, jotka on kaikki käsitelty asianmukaisesti ja ovat siis lainvoimaisia.[50]

Alueen viimeiset mökit myytiin vapaaehtoisesti syksyllä 2015. Mökkiläisten edunvalvoja Ralf Rehnbergin arvion mukaan kauppojen arvo oli noin 1,5 miljoonaa euroa, eli noin 140 000 euroa mökkiä kohden. Fennovoima piti asiaa tärkeänä ja merkittävänä, sillä vapaaehtoiset kaupat ovat molemmille osapuolille parempi vaihtoehto kuin pakkolunastus.[51]

Lokakuussa 2015 saatiin valmiiksi ensimmäinen Hanhikiven niemellä valmistunut urakkakokonaisuus: ydinvoimala-alueelle johtava Hanhikiventie. Noin neljä kilometriä pitkä tie liittää toisiinsa voimalaitosalueen ja valtatie 8:n. Tiessä on kaksi kaistaa ja rinnakkainen kävely- ja pyörätie. Tie on aluksi yksityinen, mutta siitä tulee myöhemmin yleinen tie.[52]

Voimalaitosalueen ensimmäinen pysyvä rakennus, koulutusrakennus, valmistui marraskuussa 2016. Elokuussa 2017 valmistui pääporttirakennus, jossa valvotaan alueen liikennettä ja hoidetaan lupahallintoon liittyviä asioita. Molemmat rakensi Rakennusliike Sorvoja Oulaisista.[53][54] Joulukuussa 2017 alueelle pystytettiin 120 metriä korkea säämasto, josta mitataan tuulta, lämpötilaa, ilmankosteutta ja ilmanpainetta. Mittausten perusteella voidaan laskea mahdollisten radioaktiivisten päästöjen leviäminen ilmakehässä.[55] 600-paikkainen työmaaravintola avasi ovensa syyskuussa 2021.[56]

Varsinaiset ydinvoimalan rakennustyöt olisi voitu aloittaa vasta rakentamisluvan myöntämisen jälkeen. Vuonna 2021 esitettyjen arvioiden mukaan ne olisivat käynnistyneet aikaisintaan vuonna 2023.[19] Rakennustöiden pääurakoitsija olisi ollut venäläinen Titan-2.[57]

• Ydinvoima Suomessa
• Loviisan ydinvoimalaitos
• Olkiluodon ydinvoimalaitos

• Fennovoima Oy:n kotisivut
• Hankkeen aikataulu
• Pro Hanhikivi ry:n kotisivut
• Ydinvoimaton Perämeri -verkoston kotisivut
• Hyökyaalto-verkoston kotisivut
• Tietoa Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeesta Säteilyturvakeskuksen (STUK) kotisivuilla