Pyhäjärvi (Juva)

Järven pinta-ala on 800 hehtaaria eli 8,0 neliökilometriä. Se on 5,3 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Järvellä on avoin järvenselkä, joka on saarista vapaa. Isoselän keskellä sijaitsee Pukkisaari ja Isoselän länsipuolella kulkee kaakosta kohti luodetta 2,5 kilometriä pitkä Hiidenniemen harjujakso, jonka jatke nousee vedestä Pyllyniemenä järven vastarannalla. Harjujakson kummassakin päässä sijaitsee kumpareinen alue, joka on erityisesti pohjoispuolella kivikkoista aluetta. Muualla järven ympäristössä vuorottelevat pitkittäisten mäkien eli drumliinien laet ja laaksot. Isoselän itäpuolella Aakkolankallion niemi kaventaa järveä ja sen itäpuolelle jää 1,9 kilometriä pitkä ja 1,1 kilometriä leveä. Hiidenniemen länsipuolelle jää suojaan 2,3 kilometriä pitkä Pyhälahti, jonka pohjukka on lähes 600 metriä leveä, mutta jonka lahdensuu alle 50 metriä leveä.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan 14 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 10 hehtaaria, mikä on noin 1,2 % järven kokonaispinta-alasta. Pukkisaari on yli hehtaarin suuruinen ja muista saarista 11 ovat yli aarin ja loput kaksi ovat alle aarin kokoisia. Kartasta mitattuna Pukkisaaren pituus on 500 metriä ja leveys on 350 metriä. Sen pinta-ala on alle 10 hehtaaria. Muita karttaan nimettyjä saaria ovat Pukkisaaren lähellä Kalliosaari, Pyhälahdella Heinäsaari ja Kalliosaari, mutta Sääkssaari on nimestään huolimatta niemi.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 37 miljoonaa kuutiometriä eli 0,037 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 4,6 metriä ja suurin syvyys on 20,5 metriä. Syvin kohta sijaitsee Pyhälahden syvänteessä. Järvellä on Isoselän alueella 12,5 metriä syvä ja 11 metriä syvä syvänne, sekä itäosan lahdessa on vielä yli 10 metriä syvä syvänne.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 33 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 3 kilometriä. Rannat ovat metsämaata, jonka yhtenäisyyttä rikkovat järven itäosissa muutama peltopalsta. Asutus on haja-asutusta, joka on keskittyneempää Mäköiskylän ja Purholan kulmakunnan ympäristössä. Rannoille on rakennettu yli 70 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 15166, 15164, 15156 tai Purholan tieltä.[2][1][3]

Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueen (04.1) Ala-Saimaan alueella (04.11), jonka Huosiosjoen–Tylhyjoen valuma-alueeseen (04.116) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 96,5 metriä mpy.[1][4]

Järvi saa pääosan vedestään omalta lähialueeltaan ja Kotijärven lähialueelta. Huosiosjoen–Tylhyjoen valuma-alueella on 37 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, joista neljä laske suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Kotijärvi (501 ha), jonka laskujoki Salmenjoki laskee itäpään lahteen, Ranttionlampi (4 ha) ja Pieni Koverolampi, joiden yhteinen laskuoja laskee järven pohjoisrannan Ranttionlahteen, Iso Koverolampi (2 ha) ja Vasikkalampi, joiden laskuoja laskee luoteispään Hovinlahteen, ja vielä Vaimolampi (2 ha), joka laskee kaakkoispäässä Kähärälahteen.[4]

Järven laskujoki Purholanjoki lähtee Purholan luota lahdenpohjukasta ja se laskee 1,3 kilometrin päässä Herajärven (33 ha) kaakkoispäähän. Veden reitti jatkaa sitten Ruokojärveen (162 ha), josta Tylttyjoki kuljettaa sen etelään Luonterin Saviveteen.[1]

Järven kalakantaan kuuluvat ahven, kiiski, särki, hauki, lahna, siika ja muikku. Kalanistutuksilla on tuettu heikkoa siikakantaa. Istutettu on myös kirjolohta ja järvitaimenta. Rapurutto on tuhonnut suuren osan rapukannasta. Raakkuja ja järvisimpukoita on sen sijaan runsaasti.[4]

Järvellä kalastaa runsasti kuikkia, joista osa pesii järvellä. Muita pesiviä lajeja ovat telkkä, tukkakoskelo ja sinisorsa. Selkälokki ja härkälintu vierailevat järvellä ja järven erikoisuutena on pikkulokin pieni populaatio.[4]

Syys- ja kevätmuuton aikana järvellä levähtää muun muassa laulujoutsen, alli ja mustalintu. Kurki ruokailee säännöllisesti rantojen rantaluhdilla.[4]