Efraim Syyrialainen

Pyhä Efraim Syyrialainen (syyr. ܡܪܝ ܐܦܪܝܡ ܣܘܪܝܝܐ, Mār Aphrêm Sûryāyâ; arab. أفرام السرياني; m.kreik. Ἐφραίμ ὁ Σῦρος) (n. 306373) oli merkittävä teologi ja syyriankielisten hymnien kirjoittaja. Hänet luetaan usein kirkkoisien joukkoon erityisesti syyrialaisessa kristillisyydessä. Samoin hänet luetaan pyhimykseksi erityisesti Syyriassa. Paavi Benedictus XV antoi Efraimille Kirkon opettajan arvonimen[1] vuonna 1920.[2]

Efraim Syyrialainen ikonissa

Elämä

Efraim syntyi vuoden 306 vaiheilla Nisibisin kaupungissa,[3] pohjoisessa Mesopotamiassa nykyisten Turkin ja Syyrian valtioiden rajalla.[4] Joidenkin lähteiden mukaan Efraimin vanhemmat olivat kristittyjä, toisissa mainitaan hänen isänsä olleen pakanapappi.[3] Kaupungissa puhuttiin tuohon aikaan useita kieliä, valtakielenä oli aramea. Kristillinen yhteisö käytti syyrian kieltä. Kaupunki oli myös uskonnollisesti monipuolinen. Alueen kristityillä oli usein juutalainen tausta, ja tannaiittien vaikuttamana juutalaisuus kukoisti, minkä vuoksi kristillinen yhteisö kasvoi hitaasti.[5] Vain joitakin vuosia aikaisemmin Rooman keisari Diocletianus oli sopinut Persian keisarin kanssa, että Nisibis siirtyisi roomalaisille. Roomalaisten aloittamat kristittyjen vainot ja marttyyritarinat olivat osa Nisibisin kristittyjen yhteisön arkea Efraimin kasvuvuosina.

Efraim vietti valtaosan elämästään Nisibisissä, mutta hän muutti Edessaan persialaisten valloitettua Nisibisin vuonna 363.[3] Edessassa hän kirjoitti suurimman osan hänen tallella olevista teoksistaan.[6]

Efraim kirjoitti usein runollisesti, ja hän toi teologiaan omaperäisiä näkökulmia. Hän käsitteli paljon suuriin juhliin, kuten jouluun ja pääsiäiseen, liittyviä teemoja. Hänen keskeisimpiä aiheitaan oli inkarnaatio. Hänen kirjoituksissaan tuli esiin myös Neitsyt Marian merkitys; hän suhtautui tähän suurella kunnioituksella ja ansioitui mariologian hiomisessa. Efraimin ajattelussa todellisuus oli paradoksaalista ja avoimen ja salatun vuorovaikutusta, mikä havainnollistui Kristuksen persoonassa ja kristinuskossa. Efraim oli nikealaisen ortodoksisen opin kannattaja,[1] ja hänen tuotantoonsa sisältyi myös harhaoppisia suuntauksia vastustavia tekstejä.[3]

Efraim Syyrialaisen paastorukous

Efraim Syyrialaisen paastorukous on tunnettu etenkin ortodoksisessa kirkossa. Se kuuluu seuraavasti:

Herra, elämäni valtias!

Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.

Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.

Oi kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna, etten tuomitsisi lähimmäistäni, sillä sinä olet siunattu iankaikkisesti. Amen.

Efraim Syyrialainen

Lähteet

  1. Seppälä, Serafim: Elämän äiti: Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa, s. 91–111. Maahenki, 2010. ISBN 978-952-5652-87-1.
  2. Saint Ephraem Syrus Britannica. Viitattu 19.10.2022. (englanniksi)
  3. Baldwin, B., & Patterson Ševčenko, N. (1991): Ephrem the Syrian. Teoksessa The Oxford Dictionary of Byzantium. Oxford University Press.
  4. NISIBIS Encyclopaedia Iranica. Viitattu 19.10.2022. (englanniksi)
  5. Russell, Paul S.: Nisibis As The Background To The Life Of Ephrem The Syrian. Teoksessa Hugoye: Journal of Syriac Studies (volume 8), s. 179–235. Gorgias Press, 2009.
  6. Ephraem Syrus, St. Teoksessa The Concise Oxford Dictionary of the Christian Church. Oxford University Press, 2013

    Kirjallisuutta

    Suomennokset

    • Efraim Syyrialainen: Katumuskehotukset. Suomentanut Heikki Holländer. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1992. ISBN 951-8979-10-3.
    • Efraim Syyrialainen: Paratiisihymnit. Suomentanut Serafim Seppälä. Valamon luostari, 2004. ISBN 951-9468-98-6.

    Tutkimusta

    • Seppälä, Serafim. Efraim Syyrialaisen homiletiikka Kristuksen paradoksin peilaajana. Serafim Seppälä (toim.), Sanan saattajat: kirkkoisät reetoreina. Studia Patristica Fennica 11. Helsinki: Suomen patristinen seura, 2020. 67–94.
    • Sissonen, Raimo: Valoon puetut : Pyhän Efraim Syyrialaisen epifaniahymnien opetus kasteesta. Pro gradu -tutkielma : Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Ortodoksisen teologian laitos. Systemaattinen teologia ja patristiikka. Joensuun yliopisto, 1992.
    • Skopets, Viatcheslav: Efraim Syyrialainen ja Corpus Ephraemicum ihmisen vapaudesta. Pro gradu -tutkielma : Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Ortodoksisen teologian laitos. Systemaattinen teologia ja patristiikka. Joensuun yliopisto, 2004.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.