Pyöräilykypärä

Pyöräilykypärän käyttö eri maiden laeissa (2013):

  Pakollinen koko maassa tai osavaltiossa

  Pakollinen, mutta puuttumisesta ei sakoteta

  Osittaiset säännöt voimassa

  Vain lapsilla pakollinen

  Jotkin paikalliset lait voimassa

  Ei rajoituksia laissa

Pyöräilykypärän käytöstä on säädetty vaihtelevasti eri maiden laeissa. Useimmissa maissa pyöräilykypärää ei ole pakko käyttää. Pyöräilykypärän käyttö on ollut pakollista Australiassa 1990-luvun alusta lähtien. Se on pakollista myös Uudessa-Seelannissa sekä joissain Yhdysvaltain ja Kanadan osissa. Israelissa käyttöpakosta luovuttiin neljän vuoden kokeilun jälkeen vuonna 2011.[1]

Suomen tieliikennelain[2] suositusluontoisen[3] pykälän mukaan pyörällä ajettaessa on "yleensä" käytettävä kypärää. Koska kyseessä on suositus, käyttämättömyydestä ei rangaista.[4] Suomessa käytetään kypärissä eurooppalaista EN 1078 -standardia ja CE-hyväksymismerkintää.[5]

Maantiepyöräilykilpailuissa pyöräilykypärä on ollut pakollinen vuodesta 2003 lähtien, aluksi osassa kilpailua mutta nykyisin koko kilpailun ajan. Vapaaehtoisesti jotkut kilpapyöräilijät olivat käyttäneet kypärää jo 1990-luvulta alkaen.[6]

Vuonna 2013 suomalaisista pyöräilijöistä kypärää käytti 44 %, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna.[4][5] Vuonna 2010 pyöräilykypärää käytti ruotsalaisista pyöräilijöistä 15 % ja yhdysvaltalaisista 38 %.[7] Alankomaissa, missä on eniten pyöräilijöitä asukaslukua kohti koko maailmassa, pyöräilykypärän käyttö ei ole pakollista, ja vain yksi tuhannesta pyöräilijästä käyttää sitä. Käyttöpakon vastustajien mukaan pyöräily on Alankomaissa niin turvallista, että kypärää ei tarvita, ja sen käyttöpakko voisi vähentää pyöräilemistä.[8][7] Alankomaissa pyöräilijän kuolemanriski on vain yksi kuudesosa Yhdysvaltoihin nähden.[9]

Pyöräilykypäräpakko on hidastanut vuokrapyörien käytön yleistymistä Australiassa ja lisännyt järjestelmän kustannuksia. Käyttäjillä ei useinkaan ole omia kypäriä mukanaan, eikä yleisiä kypäriä haluta käyttää esimerkiksi hygieniasyistä.[10][11] Dallasin kaupungissa luovuttiinkin aikuisten kypäräpakosta vuonna 2014 etupäässä vuokrapyöräilyn ja uuden kaupunkipyöräjärjestelmän edistämiseksi.[12]

Uudessa-Seelannissa pyöräilykypärä tuli pakolliseksi vuonna 1994, ja kypärän käyttöosuus nousi 40 prosentista 90 prosenttiin. Sininen viiva kuvaa kypärän käyttöosuuden muutosta maassa vuosina 1990–1996 ja punainen viiva aikuisten polkupyöräilijöiden päävammojen osuutta kaikissa onnettomuuksissa, joissa ei ollut mukana moottoriajoneuvoa.[13]

Suomessa vuonna 2011 tapahtuneista 18 kuolemaan johtaneesta pyöräilyonnettomuudesta 13:ssa ei käytetty kypärää, ja näistä neljässä pyöräilijä olisi arvioiden mukaan jollakin todennäköisyydellä saattanut pelastua kypärää käyttämällä.[14]

Pyöräilykypärän suojausvaikutuksesta tehdyt metatutkimukset ovat antaneet vaihtelevia tuloksia. Esimerkiksi vuosina 2001 ja 2009 tehtyjen meta-analyysien mukaan pyöräilykypärä vähentää erilaisten pää- ja niskavammojen riskiä 35–88 prosenttia.[15][16] Vuonna 2012 tehdyssä vanhan tutkimusaineiston ja uuden aineiston katsauksessa (Rune Elvik, 2012) suojaavan vaikutusen arvioitiin olevan 33 prosenttia.[15][17] Vuonna 2016 julkaistussa 40 tutkimuksen metatutkimuksessa todettiin, että pyöräilykypärän käyttö on yhteydessä vähentyneeseen päävammoihin, kasvovammoihin ja kuolettaviin päävammoihin. Suurin vaikutus oli vakavissa ja kuolettavissa vammoissa. Niskavammat olivat tutkimuksen perusteella harvinaisia ja eivät yhteydessä kypärän käyttöön.[18]

Joidenkin tutkimusten mukaan kypärän muotoilu voi lisätä erityisesti niskavammojen syntymistä silloin, kun onnettomuuksia tapahtuu. Tämä johtuu siitä, että kypärän kasvattaessa pään kokoa pyöräilijä voi osua esteeseen, jonka olisi muuten väistänyt. Tällöin törmäyksen koko iskuvoima kohdistuu suoraan päähän.[19]

Pyöräilykypärän käyttö voi lisätä pyöräilijän turvallisuuden tunnetta niin, että hän ottaa aikaisempaa enemmän riskejä.[19] Bathin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan autot jättävät vähemmän tilaa pyöräilijälle ohittaessaan kypärällisen pyöräilijän kuin ilman kypärää pyöräilevän henkilön.[20][19]

Maissa, joissa kypärän käyttö on määrätty pakolliseksi, yleistyneen kypärän käytön ei ole havaittu vähentäneen pyöräilyyn liittyvien pään alueen vammojen lukumäärää. Pyöräilijöiden määrä on sen sijaan kypäräpakon seurauksena tyypillisesti vähentynyt kolmanneksella.[21] Jotkut pyöräilijät pitävät pyöräilykypäriä epämukavan tuntuisina ja vähentävät siksi pyöräilyään.[21]

Cyclehelmets.org-sivuston mukaan eri maissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että pyöräilykuolemat ovat vähentyneet samaa tahtia jalankulkijoiden kuolemien kanssa, kun verrataan aikaa ennen pyöräilijöiden kypäränkäytön yleistymistä tai kypäräpakkoa sekä aikaa sen jälkeen. Tämän perusteella pyöräilykypärän käytön yleistyminen ei olisi vaikuttanut kuolemien suhteelliseen määrään. Kun otetaan lisäksi huomioon pyöräilyn väheneminen kypäräpakon seurauksena, pyöräilykuolemien suhteellinen määrä on saattanut jopa kasvaa kypärän käytön yleistymisen myötä.[22]

Pyöräilykypärän tarpeellisuudesta ei ole konsensusta.[19][23][24] Monen tutkijan mukaan pakottaminen tai painostaminen pyöräilykypärän käyttämiseen ei kannata.[25]

Arvostelijoiden mukaan pyöräilyn näkeminen todellista vaarallisempana toimintana voi laskea sen vetovoimaa ja myös sitä kautta vähentää pyöräilijöiden määrää.[26] Pyöräily on tilastollisesti kuitenkin turvallisempaa kuin käveleminen tai autoilu, joissa kypärää ei normaalisti käytetä.[19] Pyöräilijöiden määrän väheneminen voi alentaa pyöräilyn turvallisuutta, sillä autoilijat eivät ole heistä silloin enää yhtä tietoisia.[27] Kypäräpakon vuoksi vähentyneestä pyöräilystä seuraa myös huomattavia terveyshaittoja, kuten lihavuutta, sydänsairauksia ja diabetestä. Alankomaalaisen professorin Piet de Jongin mukaan nämä haitat ovat 20-kertaisia kypäränkäytön hyötyihin nähden.[25][19]

• Helmet Laws for Bicycle Riders, pyöräilykypärälait eri maissa, Helmets.org (englanniksi)
• Liikenneturva tyrmää väitteet kypärän hyödyttömyydestä. Yle uutiset.