Puutavaran mittaus
Puutavaraa voidaan mitata tilavuuden, massan tai kappalemäärän mukaan.
Puutavaran tilavuusyksikkönä käytetään nykyään yleensä kuutiometriä, kuten muunkin tilavuuden yksikkönä. Historiallisesti on ollut käytössä monia muitakin yksiköitä.
Varsinkin pyöreää puutavaraa mitattaessa on otettava huomioon, että pinottujen puunrunkojen väliin jää aina ilmaa, minkä vuoksi pinossa olevan puuaineen todellinen tilavuus on aina pienempi kuin pinon kokonaistilavuus. Tämän vuoksi puutavaran tilavuus voidaan ilmoittaa joko kiinto-, pino- tai irtomittana, ja sen mukaisesti puhutaan kiinto-, pino- tai irtokuutiometreistä. Nykyään on pyrkimyksenä siirtyminen kiintomitan käyttöön kaikissa pyöreänkin puutavaran lajeissa.[1] Suurten ja arvokkaiden tukkien mittauksessa pyritään mahdollisimman tarkkaan tukkikohtaiseen kiintomittaan.
Kiinto-, pino- ja irtokuutiometrit
Puutavaran kiintomitta eli tilavuus kiintokuutiometreinä (lyhenne k-m³[2]; tarkoittaa siinä olevan puuaineen todellista tilavuutta, kuorellisena tai kuorettomana.[1] Periaatteessa se siis tarkoittaa kuutiometrin kokoista täyttä puuta ilman pino- tai irtokuutioon jääviä rakoja.[3] Yksittäisille tukeille se voidaan määrittää sen paksuuden perusteella olettamalla sen olevan poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoinen, tai myös upotusmittarilla. Pinotun puun kiintomitta voidaan määrätä sen pinomitan avulla muuntokertoimen avulla taikka upotusmittarilla.[1] Yleisesti käytössä oleva heittokuutio tarkoittaa irtokuutiometriä.[4]
Käytännössä kiinto-, pino- ja irtokuutiometreille käytetään seuraavia muuntokertoimia[3]:
- 1 irtokuutiometri (i-m³) = 0,6 pinokuutiometriä = 0,4 kiintokuutiometriä
- 1 pinokuutiometri (p-m³) = 1,67 irtokuutiometriä = 0,67 kiintokuutiometriä
- 1 kiintokuutiometri (k-m³) = 2,5 irtokuutiometriä = 1,5 pinokuutiometriä.
Vanhoja yksiköitä
Halkoja mitattaessa kuutiometristä käytetään Suomessa vanhastaan nimitystä motti. Monissa muissa maissa vastaava termi on stere. Neljä mottia on yksi syli. Ennen metrijärjestelmään siirtymistä käytettiin ns. vanhaa syltä, joka kuitenkin oli eri suuruinen eri puulajeille.[5]
Varsinkin laivauksessa on puutavaran mittayksikkönä vanhastaan käytetty myös standarttia. Tavallisimmin käytetty Pietarin standartti sahattua puutavaraa oli 165 englantilaista kuutiojalkaa eli 4,67203 m³. Yksi standartti veistettyä puutavaraa sen sijaan oli 150 kuutiojalkaa eli 4,24730 m³ ja pyöreää puutavaraa 120 kuutiojalkaa eli 3,398 m³. Kaivos- ja ratapölkkyjen mittaamisessa käytettiin myös niin sanottua Gööteporin standarttia, joka käsitti puutavaraa 180 englantilaista kuutiojalkaa eli 5,097 pinokuutiometriä.[6][7]
Puutavaran mittaus hakkuun yhteydessä
Metsästä hakattuja tukkeja on mitattu ottamalla pituusmitta ja latvapään halkaisijamitta, joista on saatu kuutiomäärä puulajeittaisten taulukoiden avulla, joita on ollut eri maantieteellisille alueille[8]. Etenkin paperipuuta on mitattu kehysmitoilla pinossa. Nykyään hakkuukoneissa on tukin pituuden ja profiilin mittaus, joista kone laskee kuutiomäärän. Kuljettaja syöttää koneelle rungon puulajin ja tukin laadun. Toimitusta kutsutaan apteeraukseksi.
Lähteet
- Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv), s. 3321, art. Puutavaran mittaus. Otava, 1973. 951-1-01070-5.
- Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 9.4.2013.
- Metsäkeskus Lappi: polttopuupörssi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Termit ja mittayksiköt Halkoliiteri.com
- Nykysuomen sanakirja, 3. osa (S-Ö), 11. painos, s. 400, hakusana syli. Porvoo: Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09107-3.
- ”Standertti”, Pieni tietosanakirja, 4. osa (San Remo-Öölanti), s. 302. Otava, 1928. Teoksen verkkoversio.
- Otavan iso tietosanakirja, Helsinki 1964
- Puutavarapölkkyjen mittaus, Metsäteho