Purmo

Purmo on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Purmon kunta liitettiin 1977 Pietarsaaren maalaiskuntaan (vuodesta 1989 alkaen Pedersören kunta). Purmossa sijaitsee Antti Hakolan vuonna 1772 rakentama puukirkko. Purmossa sijaitsevasta Ilveskivi-nimisestä siirtolohkareesta on saatu aihe Purmon entiseen kunnanvaakunaan.

Purmo
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Pedersören kunta

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°31′19.9″N, 022°57′33.6″E
Lääni Vaasan lääni
Maakunta Pohjanmaa
Kuntanumero 621
Hallinnollinen keskus Lillby
Perustettu
– emäpitäjä Pietarsaari
Liitetty 1977
– liitoskunnat Ähtävä
Pietarsaaren mlk
Purmo
– syntynyt kunta Pietarsaaren mlk
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1976)
– maa 261,4 km²
Väkiluku 1 560  [2]
(31.12.1976)
– väestötiheys 6,56 as./km²

Purmon naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Evijärvi, Jepua, Kortesjärvi, Pietarsaaren maalaiskunta, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta ja Ähtävä.

Purmon kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 96,8 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. [3]

Tunnettuihin purmolaisiin kuuluu siellä syntynyt historiantutkija Nils Erik Villstrand. Suomen ensimmäisen pitsin ja nauhojen kudontatehtaan Pietarsaareen vuonna 1911 perustanut Anders Lassfolk oli kotoisin Purmon Lassfolkista.

Purmon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihakeitto nimeltä päärosteitsi.[4]

Kylät

Ala-Purmo (Nederpurmo), Yli-Purmo (Överpurmo)

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Purmon ainoa taajama oli 366 asukkaan Lillby.[5]

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Purmon väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.

Purmon väestönkehitys 1880–1975
Vuosi Asukkaita
1880
  
 2 387
1890
  
 2 630
1900
  
 2 730
1910
  
 2 248
1920
  
 2 491
1930
  
 2 175
1940
  
 2 525
1950
  
 2 446
1960
  
 2 088
1970
  
 1 720
1975
  
 1 581
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Tunnettuja asukkaita

Lähteet
  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1976 (PDF) (sivu 32) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2016.
  2. Väestörakenne- ja väestönmuutokset kunnittain 1976 (PDF) (sivu 27) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 151. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
  4. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 159. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  5. Väestölaskenta 1970 Osa I: Yleiset demografiset tiedot. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1973. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 16.9.2018).
  6. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.