Puolivuohet
Puolivuohet eli tarit (Hemitragus) on vuohieläimiin kuuluva nisäkässuku. Sukuun kuuluu kolme lajia: Himalajalla elävä himalajanpuolivuohi (Hemitragus jemlahicus), Etu-Intiassa elävä intiantari (Hemitragus hylocrius) ja Omanin vuoristoalueilla elävä arabiantari (Hemitragus jayakari).[1][2]
Puolivuohet | |
---|---|
![]() Himalajanpuolivuohi (Hemitragus jemlahicus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
Alaheimo: | Vuohieläimet Caprinae |
Suku: |
Puolivuohet Hemitragus Hodgson, 1841[1] |
Katso myös | |
Tuntomerkit ja käyttäytyminen
Puolivuohet ovat 150–170 senttimetriä pitkiä, ja niillä on 10 senttimetriä pitkä häntä. Korkeudeltaan puolivuohet ovat 90–110 senttimetriä. Ne painavat noin 100 kilogrammaa. Puolivuohilla on suora otsa, lyhyt pää, tuuhea turkki ja tiuha pohjavilla. Koiraiden iho on kovaa ja paksua. Koirailla ja naarailla on vankat, taaksepäin kaartuvat, sivuilta litteät ja etuosasta harjanteiset sarvet, jotka ovat pituudeltaan 35–45 senttimetriä. Hännän paljaalla alapuolella on rauhasia. Takajalkojen sorkanvälirauhaset ovat surkastuneet.[2]
Puolivuohen kantoaika on kuudesta kahdeksaan kuukautta, ja vohlia syntyy yksi tai kaksi. Puolivuohi elää 15–20-vuotiaaksi.[2]
Urokset ovat yksin enimmän osan vuodesta ja ottelevat keskenään rajusti kiima-aikana talvella. Urokset tulevat syömään aukeille paikoille hämärän laskeuduttua. Naaraat ovat tässä suhteessa uroksia rohkeampia.[2]
Lähteet
- Hemitragus laji.fi. Viitattu 14.8.2017.
- Einola, Jalo: Vuohieläimet – luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet, s. 24–25. Pilot-kustannus, 2004. ISBN 952-464-185-2.