Puolan jalkapallomaajoukkue

Puola esiintyi maailmanmestaruuskilpailuissa ensimmäisen kerran vuoden 1938 Ranskan kisoissa, mutta ei selvinnyt ensimmäistä kierrosta pidemmälle. Kisat käytiin läpi alusta alkaen pudotuspelisysteemillä ja Brasilia lähetti Puolan kotiin heti ensimmäisessä ottelussa jatkoajan jälkeen 6-5.

Ensimmäinen suuri saavutus Puolalle oli vuoden 1972 olympiakulta.

Seuraavan kerran maa selviytyi MM-lopputurnaukseen vasta vuonna 1974 Saksan liittotasavallassa. Omassa karsintalohkossaan se oli jättänyt taakseen Englannin, joka jäi kisojen ulkopuolelle.

Lopputurnaukessa Puolan kanssa samaan alkulohkoon tulivat Italia, Argentiina, sekä Haiti, joka oli jättänyt Meksikon kisojen ulkopuolelle. Puola esiintyi alusta lähtien vakuuttavasti ja kaatoi Argentiinan 3-2. Seuraavassa ottelussa Münchenissä joukkue murskasi Haitin maalein 7-0, Andrzej Szarmachin viimeistellessä kolme maalia. Paikka toiselle kierrokselle ratkaistiin viimeisessä ottelussa Italiaa vastaan, jonka Puola voitti 2-1. Puola ja Argentiina jatkoivat toiselle kierrokselle, kun taas Italian ja Haitin kisat päättyivät.

Toisella kierroksella Puolan kanssa samaan lohkoon asettuivat b-lohkon voittaja Jugoslavia, c-lohkon kakkonen Ruotsi, sekä a-lohkon toiseksi sijoittunut Saksan liittotasavalta. Lohkon voittaja etenisi loppuotteluun, toiseksi sijoittunut pronssiotteluun. Avausottelussa Puola kaatoi Ruotsin 1-0 Grzegorz Laton maalilla. Ruotsilla oli tilaisuus tasoittaa ottelu rangaistuspotkusta, mutta maalivahti Jan Tomaszewski torjui laukauksen. Lato oli tässä vaiheessa turnausta noussut tähdeksi ja tehnyt yhteensä viisi maalia. Seuraavassa ottelussa kaatui Jugoslavia maalein 2-1, Lato teki voittomaalin 62. minuutin kohdalla. Loppuottelupaikka ratkaistiin päätösottelussa Saksan liittotasavaltaa vastaan. Rankkasateessa pelattu ottelu päättyi saksalaisten 1-0 -voittoon Gerd Müllerin tehdessä voittomaalin, samalla kun maalivahti Sepp Maier torjui puolalaisten lähentelyt. Jälkeenpäin Saksan liittotasavallan on uskottu saaneen fyysisesti vahvempana joukkueena etua sateesta ja märästä kentästä. Saksan liittotasavalta voitti lopulta maailmanmestaruuden kaataen loppuottelussa hienoisen ennakkosuosikki Alankomaat 2-1. Loppuottelua ennen pelatussa pronssiottelussa Puola voitti Brasilian 1-0. Voittomaalin teki Lato, joka voitti kisojen maalikuninkuuden seitsemällä osumalla. Tuo voitto on edelleen Puolan jalkapallohistorian ainoa voitto Brasiliasta.

Argentiinan MM-kisoissa 1978 Puola arvottiin alkulohkoon B hallitsevan maailmanmestarin Saksan liittotasavallan, Meksikon ja Tunisian kanssa. Avausottelu Saksan liittotasavaltaa vastaan päättyi maalittomaan tasapeliin. Seuraavassa ottelussa Puola voitti Tunisian 1-0 Grzegorz Laton maalilla. Viimeisen ottelun 3-1-voitto Meksikosta toi Puolalle alkulohkon ykkössijan viidellä pisteellä ennen Saksan liittotasavaltaa, joka keräsi neljä pistettä.

Toisessa lohkovaiheessa Puolan kohtasi isäntämaa Argentiinan sekä Perun ja Brasilian. Avausottelussa Argentiina meni johtoon 16 minuutin kohdalla Mario Kempesin tekemällä maalilla. Tämän jälkeen Puola alkoi painostaa ja sai rangaistuspotkun Kempesin pelattua palloa kädellään. Argentiinan maalivahti Ubaldo Fillol kuitenkin torjui Kazimierz Deynan laukauksen. Myöhemmin Kempes teki toisen maalin ja Argentiina voitti 2-0. Seuraavassa ottelussa Puola voitti Andrzej Szarmachin maalilla Perun 1-0. Päätösottelu Brasiliaa vastaan päättyi 1-3-tappioon; Lato teki Puolan ainoan maalin. Puola sijoittui välierälohkon kolmannelle sijalle ja putosi jatkosta. Argentiina selvisi voittajana finaaliin, Brasilia toiseksi sijoittuneena pronssiotteluun.

Vuoden 2008 Jalkapallon euroopan-mestaruuskilpailuissa Puola oli mukana ensimmäistä kertaa EM-tasolla. Karsinnoissa se oli voittanut oman lohkonsa A, jättäen taakseen muun muassa Portugalin, joka sijoittui karsintalohkon toiseksi.

Lopputurnauksessa Puola oli B-lohkossa yhdessä Saksan, Kroatian ja Itävallan kanssa. Avausottelunsa Saksaa vastaan Puola hävisi sekavan esityksen jälkeen 2-0. Seuraavassa ottelussa Itävaltaa vastaan Puola oli pitkään voitossa kiinni, mutta Itävalta tasoitti loppunumeroiksi 1-1 rangaistuspotkusta ottelun lisäajalla. Viimeisessä ottelussa Kroatia oli parempi maalein 1-0 ja Puolan kohtalona oli alkulohkon viimeinen sija.

• 1924 – Karsintakierros
• 1936 – 4. sija
• 1952 – 1. kierros
• 1960 – Alkulohko
• 1972 – Kultaa
• 1976 – Hopeaa
• 1992 – Hopeaa

• 1930 – Ei osallistunut
• 1934 – Vetäytyi karsinnoista
• 1938 – 1. kierros
• 1950 – Ei osallistunut
• 1954 – Vetäytyi
• 1958–1970 – Ei selviytynyt karsinnoista
• 1974 – Pronssia
• 1978 – Puolivälierät
• 1982 – Pronssia
• 1986 – Neljännesvälierät
• 1990–1998 – Ei selviytynyt karsinnoista
• 2002 – Alkulohko
• 2006 – Alkulohko
• 2010 – Ei selviytynyt karsinnoista
• 2014 – Ei selviytynyt karsinnoista
• 2018 – Alkulohko
• 2022 - Neljännesvälierät

• 1960–2004 – Ei selviytynyt karsinnoista
• 2008 – Alkulohko
• 2012 – Alkulohko
• 2016 – Puolivälierät
• 2020 – Alkulohko