Punarosella

Punarosellat (Platycercus elegans) ovat runsaslukuisia koko levinneisyysalueellaan. Ne elävät Tasmaniaa lukuun ottamatta Australian itä- ja kaakkoisosissa, istutettuina myös Uudessa-Seelannissa ja Norfolkinsaarella. Ne ovat rohkeita, värikkäitä lintuja, jotka liikkuvat pareittain tai muutaman yksilön ryhminä. Nuoria lintuja saattaa joskus tavata isoissakin parvissa. Punarosellan pituus on noin 36 cm ja paino 110–170 g eli se on kooltaan naakan kokoluokkaa.

Punarosella
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Rosellat Platycercus
Laji: elegans
Kaksiosainen nimi

Platycercus elegans
(Gmelin, 1788)
Katso myös

  Punarosella Wikispeciesissä
  Punarosella Commonsissa

Suurimman osan päivästä punarosellat ruokailevat maassa tai puiden latvuksissa syöden siemeniä, varsinkin eukalyptusten ja akasioiden, mutta lisäksi myös marjoja, hedelmiä, mettä, hyönteisiä ja niiden toukkia. Lajin pesä on puunkolossa.

Lisääntymiskausi alkaa elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Koiras ilmaisee paritteluhalukkuutensa riiputtaen siipiään ja levittäen pyrstöään liikutellen sitä puolelta toiselle. Naaras munii onttoon puuhun 5-8 munaa hautoen niitä 21 päivää. Nuoret linnut lähtevät pesästä viisiviikkoisina, mutta pysyvät emonsa seurassa vielä toiset viisi viikkoa ennen liittymistään muiden rosellojen parveen.

Punarosellasta on olemassa muutamia luonnossa esiintyviä variaatioita. Ennen ne luokiteltiin omiin lajeihinsa: Punarosella (Platycercus elegans), keltarosella (Platycercus flaveolus) ja adelaidenrosella (Platycercus adelaidae). Nykyään ne luetaan kuitenkin samaan lajiin, ja adelaidenrosella on keltarosellan ja punarosellan luonnossa esiintyvä hybridi. Ne ovat väritykseltään samanlaiset kuin päälaji, paitsi keltarosellalla punarosellan punainen väri on korvautunut keltaisella, ja adeleidenrosella on näiden väliltä, oranssinpunainen.

Lähteet
  • Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8

Viitteet
  1. BirdLife International: Platycercus elegans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.5.2014. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.