Punakekomuurahainen

Punakekomuurahainen (Formica rufa) on boreaalisella vyöhykkeellä esiintyvä muurahaislaji, joka kuuluu kekomuurahaisten alasukuun. Se on Suomessa luokiteltu vakiintuneeksi ja elinvoimaiseksi lajiksi.[3]

Punakekomuurahainen
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä
Suomessa:

Elinvoimainen [2]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo: Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo: Muurahaiset Formicidae
Alaheimo: Suomumuurahaiset Formicinae
Tribus: Formicini
Suku: Formica
Alasuku: Kekomuurahaiset Formica (Formica)
Laji: rufa
Kaksiosainen nimi

Formica rufa
Linnaeus, 1761
Katso myös

  Punakekomuurahainen Wikispeciesissä
  Punakekomuurahainen Commonsissa

Useimmiten kekomuurahainen rakentaa pesänsä havunneulasista ja oksien pätkistä, mutta myös muita rakennusaineita tiedetään. Kekomuurahaisen keko on lähinnä suojaamassa maanalaisia käytäviä, joissa munat haudotaan ja joissa muurahaiset suurimmaksi osaksi asuvat. Munat sijaitsevat maan sisällä. Kesäaikaan kekoa pidetään kuivana ja vakiolämpöisenä (25–30 asteessa). Muurahaiset pystyvät ilmastointiaukoilla säätelemään keon olosuhteita hyvinkin tarkasti. Nämä vakio-olosuhteet ovat tärkeitä kotelovaiheen kehitykselle. Kotelot sijaitsevat keon lämpimimmässä paikassa. Koteloita kutsutaan usein muurahaisenmuniksi ja aiemmin niitä kerättiin ja kuivatettiin mm. lemmikkilintujen appeeksi. Ne olivat jopa vientituote.

Kekomuurahaisten keko

Kuvaus

Kekomuurahaiset ovat noin senttimetrin pituisia ja niillä on muiden muurahaisten ja hyönteisten tapaan kuusi jalkaa ja tuntosarvet.

Ravinto

Kekomuurahaiset käyttävät ravintonaan kirvojen erittämää mesikastetta. Kekomuurahaiset saalistavat myös selkärangattomia, tosin työläiset eivät itse käytä hyönteisravintoa, vaan se on tarkoitettu toukka-asteen muurahaisille.

Lähilajeja

Kekomuurahaisista (Formica rufa -ryhmä tai Formica rufa coll.) esiintyy Suomessa neljä lajia: pohjankekomuurahainen (F. lugubris), tupsukekomuurahainen (F. aquilonia), kaljukekomuurahainen (F. polyctena) ja punakekomuurahainen (F. rufa). Ne elävät metsissä ja rakentavat selväpiirteisen keon neulasista ja ohuista oksista. Yhdyskuntien rakenne vaihtelee yhden keon yksikuningattarisesta mallista (F. rufa) kymmenien kekojen satojen kuningattarien malliin (F. aquilonia ja F. polyctena). Samaan alasukuun Formica (s.str.) kuuluvat kantomuurahainen (F. truncorum), jonka kannossa tai maapuussa sijaitsevan pesän suuaukolla on pieni keontapainen rakennelma, ja niittymuurahainen (F. pratensis), jonka kekoa muistuttava pesä on tehty heinänkorsista. Alasukuun Coptoformica kuuluu mm. soilla pesivä loviniskamuurahainen (F. excecta), alasukuun Raptiformica mm. verimuurahainen (F. sanguinea), joka on sosiaaliparasiitti ja täydentää työläisjoukkojaan alasukuun Serviformica kuuluvilla orjilla, esim. mustamuurahaisilla (F. fusca). Mustapäämuurahainen (F. uralensis) pesii soilla ja niiden reunoilla pesissä, jotka eivät ulotu maanpinnan alle. Sukuun Formica (s.l.) kuuluu siis Suomessa alasuvut Formica (s.str.), Coptoformica, Raptiformica ja Serviformica sekä laji F. uralensis, jonka taksonominen asema on epäselvä. Lajeja on 20.

Lähteet

Viitteet
  1. Formica rufa IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Juho Paukkunen: Punakekomuurahainen – Formica rufa Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Punakekomuurahainen (Formica rufa) Laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 2.6.2017. (suomeksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.