Pulsan rautatieasema

Pulsan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupungin (vuoteen 1966 Lappeen kunnan) alueella Luumäki–Vainikkala-radan varrella. Se on rakennettu 1867-1870, mutta ollut käytössä ainakin osittain vuodesta 1869 lähtien ja tuota vuotta pidetään aseman perustamisvuotena. Asema on peruskorjattu vuonna 1997 ja uudestaan vuosina 2015-2016. Pulsan rautatieasema on Museoviraston suojelukohde yhtenä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä[1].

Pulsa
Perustiedot
Rataosa Luumäki–Vainikkala
Sijainti 60°55′38″N, 027°58′23″E
Kunta Lappeenranta
Avattu 1870
Asemarakennus
Tyyppi junakohtauspaikka,
ei kaupallista liikennettä
Materiaali puu
Rakennettu 1870
Ratapiha
Raiteisto 2
Muut raiteet pistoraide
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Kouvolaan
0,0 Lä Luumäki
 Joensuuhun
4,5 Jut Junttola
9,5 Kirvesportti
12,0 Pl Pulsa
16,1 Tni Tani
19,5 Rpo Raippo
 Lappeenrantaan
21,1 Kolo
Seututien 387 alitus
22,5 Si Simola
24,7 Hinnus
26,6 Rik Rikkilä
29,9 Tuhkakangas
31,1 Telkjärvi
31,2 Vnat Vainikkala tavara
32,3 Vna Vainikkala
34,3 Vnar Vainikkala-raja
35,~ Buslovskaja
 Viipuriin
Merkkien selitykset

Matkustajaliikenne Pulsan asemalle lopetettiin 22. toukokuuta 1977.[2] Pulsan aseman ohi kulkee nykyisin 25-30 junaa päivittäin ja näistä henkilöjunia on 12. Käytännössä rautatie on kapasiteettinsa ylärajoilla.

Ennen vuotta 1885 ja Simola–Lappeenranta-radan valmistumista Lappeenrannan kaupunkiin ei mennyt rautatietä lainkaan. Silloin Pulsan asema oli myös kaupunkilaisten käytössä ja toimi käytännössä Itä-Suomen asemana. Koko Saimaan alueelta, mm. Kuopiosta ja Joensuusta tultiin kesäisin ensin laivalla Lappeenrantaan, sieltä hevoskyydillä Pulsaan ja Pulsasta junalla Helsinkiin, Pietariin tai vaikkapa Keski-Eurooppaan. Pulsan asemalla vanhassa aikataulussa on merkitty seuraavaksi asemaksi itään päin Tani, jossa vain kaksi junaa pysähtyi ja kolmas vain tarvittaessa noin seitsemästä henkilöjunasta vuorokaudessa.

Osana valkoisten Viipuri offensiivia 27.-29. huhtikuuta 1918 vapaussodassa käytiin Pulsan asemasta taisteluja. Joutsenon rintaman murruttua valkoiset valtasivat Lappeenrannan ja etenivät maanteitä pitkin Simolan asemalle ja Pulsaan. 27. huhtikuuta valkoiset vapauttivat Simolan katkaisten näin Kymenlaakson punaisten yhteyden Viipuriin. Valkoiset laajensivat katkaisua valtaamalla Pulsan 28. huhtikuuta. 29. huhtikuuta punaiset yrittivät panssarijunan voimin avata radan Viipuriin uudestaan siinä kuitenkaan onnistumatta kärsien raskaita tappioita. Samana aamuna Viipuri oli jo antautunut.

Pulsan asemalla toimii kahvila, sisustusliike ja aamiaismajoituspalvelu sekä kesäisin kesäteatteri.[3][4] Vuoden 2013 loppuun asti asema toimi hoitokotina.[5]

Pulsan asema oli yksi koronakesän menestyjistä. Sen kävijämäärät kasvoivat 40%. Pelkästään heinäkuussa 2020 Pulsan asemalla kävi 11 000 kotimaista vierailijaa. [6]

Kuvia
  • Pulsan aseman miljöötä helmikuussa 2016.
  • Aseman sisätiloja (kauppa) helmikuussa 2016. Oikealla vanha pilettikaappi (tarkempi kuva).
  • Aseman sisätiloja (kahvila) helmikuussa 2016.

Lähteet
  1. Pulsan rautieasema-alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. Liikennepaikat Vaunut.org. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 5.10.2015.
  3. Kukkola, Liisa: Katso kuvista, miten Pulsan vanha asema on remontissa muuttunut Etelä-Saimaa. 11.4.2015. Kaakon Viestintä. Viitattu 5.10.2015.
  4. Niskanen, Niskanen: Pulsan asemalla kesäteatteria myös tänä kesänä Lappeenrannan Uutiset. 23.6.2015. Etelä-Suomen Media. Arkistoitu 6.10.2015. Viitattu 5.10.2015.
  5. Malmi, Ani: Pulsan alue tyhjenee riitaisissa merkeissä Yle.fi. 10.12.2013. Yle Etelä-Karjala. Viitattu 5.10.2015.
  6. https://yle.fi/uutiset/3-11535053

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.