Pulla

Pulla eli nisu eli vehnänen on vehnäjauhoista leivottu leivinhiivalla kohotettu makea leivonnainen.

Erilaisia pullia.

Pullaa kutsuttiin ennen vehnäleiväksi. Pullaa arvostettiin, koska sitä oli varaa syödä vain harvoin, kuten juhlissa, juhannuksena ja jouluna. Pulla on perinteinen herkku ja yleinen kahvipöydän anti, mutta se liittyy kiinteästi myös erilaisiin juhliin, kuten esimerkiksi laskiaiseen kermavaahdolla ja mantelimassalla tai hillolla täytettynä.[1]

Valmistus

Pullataikinaan käytetään perinteisesti ja tavallisesti maitoa, hiivaa, vehnäjauhoja, kananmunia, sokeria ja voita tai margariinia. Pullataikina maustetaan usein kardemummalla ja jouluna ruotsalaisen perinteen mukaan sahramilla. Usein taikinaan lisätään myös rusinoita, etenkin jos tehdään pitkoja tai pyöreitä pikkupullia. Ennen paistamista pullat voidellaan kiiltävän pinnan saamiseksi. Usein voiteluun käytetään kananmunaa, joskus pelkkää munan keltuaista tai kahvia.

Pullataikina ei vaadi kananmunaa, joten ilman munaa leivottu pulla sopii myös kananmuna-allergikolle. Leivontanesteenä maito voidaan korvata vedellä tai vaikkapa soijajuomalla, jolloin pulla sopii myös maitoallergikolle ja laktoosi-intoleranteille. Varsinkaan ternimaitoon leivottuun pullataikinaan ei tarvita kananmunaa ja voin tai margariinin määrää voi huomattavasti vähentää.

Pullataikinasta voi leipoa pikkupullien, pitkojen ja korvapuustien lisäksi myös piirakkaa.

Erilaisia pullia

Pikkupulla

Usein pelkäksi pullaksi kutsuttu sämpylänmallinen vehnänen, jonka päälle voidaan laittaa koristeeksi esimerkiksi raesokeria.

Laskiaispulla
Pääartikkeli: Laskiaispulla

Laskiaisen tienoilla syötävä halkaistu pulla, jonka täytteenä on kermavaahtoa ja mantelimassaa tai hilloa. Pullan päälle voidaan ennen paistoa laittaa koristeeksi raesokeria tai mantelilastuja tai -rouhetta.

Voisilmäpulla
Voisilmäpulla

Sama kuin pikkupulla, mutta keskelle tehtyyn koloon pannaan voita ja sokeria, jotka uunissa sulaessaan imeytyvät pullaan pitäen ytimen mehevänä. Voisilmäpullaa kutsutaan toisinaan myös tulivuoripullaksi, koska sormella painettu kolo kohoaa uunissa kraatterimaiseksi.

Korvapuusti ja kanelikierre
Pääartikkeli: Korvapuusti

Korvapuusti on pullataikinasta leivottu leivonnainen, joka on maustettu kanelilla ja sokerilla. Taikinasta kaulitaan ohut neliskulmainen levy, jonka päälle levitetään rasvakerros ja peitetään kanelisokerilla. Maustettu levy kääritään rullalle melko löysäksi, alakulmia lopussa venyttäen riittävän pitkiksi ja leikataan halutun kokoisiksi paloiksi. Jokaista palaa painetaan päältä poikittaisilla pikkusormilla niin, että leikatut syrjät tursahtavat sivuille kauniiksi kierrekuvioiksi. Mikäli korvapuustille ei tehdä korvia tai se paistetaan kierrekuvio ylöspäin, pullaa tulisi nimittää kanelikierteeksi.

Kansallista korvapuustipäivää vietetään Suomessa 4. lokakuuta, ensimmäisen kerran vuonna 2006. Päivän vietto on lainattu Suomeen Ruotsista.

Pitko

Pitko on letittämällä tehty koristeellinen pulla. Pitko letitetään tavallisesti kolmesta tangosta, joskus neljästä tai jopa viidestä tai kuudesta tangosta. Leipomoissa pitkojen letityksessä ei enää välttämättä tarvita leipureita, kun letityskone[2][3]hoitaa pullapitkon letityksen. Juhlapöydässä pitko pannaan usein esille kokonaisena ja se leikataan valmiiksi viipaleiksi. Arkena pullasta leikataan viipale kerrallaan tarpeen mukaan. Suuresta pitkosta voidaan tehdä myös kranssinmuotoinen. Pitkon voi valmistaa tavallisesta pullataikinasta ja sen päälle ripotellaan usein koristeeksi mantelilastuja, raesokeria tai kuivattuja hedelmiä.

Kuivahtaneesta pitkosta voi kuivattaa korppua tai valmistaa jälkiruokia, kuten pappilan hätävaraa tai köyhiä ritareita.

Pullapohjaiset piirakat

Esimerkiksi rahka- tai mustikkapiirakka voidaan tehdä muropohjan sijaan pullapohjalle. Tällöin piiras tehdään joko piirasvuokaan tai koko tavallisen uuninpellin kokoiseksi.

Kulitsa
Pääartikkeli: Kulitsa

Kulitsa on venäläinen ortodoksiperinteeseen kuuluva pääsiäisherkku.

Katso myös

Lähteet
  1. MAKOISAT LASKIAISPULLAT - Resepti | Kotikokki.net www.kotikokki.net. Viitattu 22.1.2021.
  2. Tekniikka & Talous: Letityskone oli yhdeksän vuoden kehitystyö[vanhentunut linkki]
  3. TeollisuusSuomi s. 24: Automaattinen letityskone markkinoille[vanhentunut linkki]

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.