Pukstaavi

Pukstaavin kokoelmissa on kulttuurihistoriallisia esineitä, taidetta, valokuvia, arkistoja, käsikirjasto ja käyttökokoelma sekä aineetonta kulttuuriperintöä erityisesti lukukokemuksista. Kokoelma on saatu pääosin lahjoitusten kautta, ja osa kokoelmasta oli jo kerätty ennen museon perustamista. Pukstaavilla on muun muassa kuvittaja-graafikko Pekka Vuoren, exlibriskeräilijä Erkki Tuomisen, Rudolf Koivun ystävien ja kuvittaja Erkki Tantun lahjoituskokonaisuuksia.[3]

Sastamalan Kiikasa syntyneen Pekka Vuoren lahjoituksiin kuuluu muun muassa kirjailijakarikatyyreja, kirjojen ja lehtien kuvitusorginaaleja sekä hänen kuvittamia tuotteita. Erkki Tuominen puolestaan lahjoitti vuonna 2011 kokoelmansa, johon vuonna 2019 kuului 22 000 exlibristä. Rudolf Koivun ystävien lahjoituskokonaisuus puolestaan käsittää Rudolf Koivun töitä, muun muassa 14 taideteosta, noin 3 000 korttia ja yli 300 kirjaa. [3]

Pukstaavin päänäyttely kertoo suomalaisen kirjan tarinan inkunaabelista sähkökirjaan. Kirjaa lähestytään näyttelyssä sekä esineenä että ilmiönä. Keskiöön nostetaan ihmiset, joiden kautta tarkastellaan kirjojen tuotantoa, välitystä ja vastaanottoa ennen ja nyt. Näyttely havainnollistaa, miten keskeinen rooli kirjoilla on ollut ja on edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa ja tavallisten ihmisten arjessa.

Pukstaavin vaihtuvien näyttelyiden aiheina ovat ajankohtaiset kirjakulttuurin ilmiöt ja ihmiset. Sekä päänäyttelyn että vaihtuvien näyttelyiden kerrontaa täydennetään luennoin, kurssein, työpajoin ja julkaisuin.

Suomalaisen kirjan museo avattiin 1. heinäkuuta 2011. Kirjamuseo oli esitetty Vammalaan jo 1980-luvulla, ja suomalaisen kirjan museosta oli hankkeita myös muualla Suomessa. Kamarineuvos Kari Rahiala oli vuonna 1995 hahmotellut kirjamuseota Bibliophilos-lehdessä. Kirjan museot ry perustettiin vuonna 1997 edistämään hanketta.[3]

Vammalan kulttuuritoimenjohtaja Ilpo Tiitisen esiselvitys kaupungin mahdollisuuksista hallinnoida valtakunnallista kirjamuseota valmistui vuonna 1999. Kolme vuotta myöhemmin opetusministeriön selvityksessä Vammala asetettiin museon ensisijaiseksi toimipakaksi. Samana vuonna alkoi Suomen kirjainstituutin toiminta. Dosentti Marja-Liisa Rönkön johtaman Suomen kirjainstituutti / virtuaalikeskus -projektin ansiosta instituutti merkittiin vuonna 2004 säätiörekisteriin. Sen perustajajäseniä olivat muun muassa Grafia, Kirjakauppaliitto, Suomen kirjailijaliitto, Suomen kustannusyhdistys, Suomen kulttuurirahasto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.[3]

Suomen kirjainstituutti toteutti 2004–2011 useita kaupungin, Pirkanmaan liiton, Euroopan aluekehitysrahaston ja Suomen kulttuurirahaston tukemia hankkeita, joiden tavoitteena oli Suomalaisen kirjan museon perustaminen. Pirkanmaan liitto valitsi vuonna 2007 museon myös yhdeksi maakunnan kärkihankkeista. Vammalan kaunki osti vuonna 2008 museota varten apteekkari Bäckmanin talon, joka peruskorjattiin vuosina 2009–2011. Museo nimettiin syksyllä 2010 Pukstaaviksi. Sitä ennen se oli kulkenut työnimellä ”Kirjan Keskus – Kirjan Museo”.[3] Suomen kirjainstituutti valitsi nimen yli 500 nimiehdotuksen joukosta. Valintaa perusteltiin sillä, että Mikael Agricolalta peräisin oleva sana viittaa selkeästi museon erikoisalaan sekä kirjan ja kirjakielen historiaan.[4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pukstaavi Wikimedia Commonsissa

• Pukstaavin kotisivut
• Verkkonäyttelyt (Arkistoitu – Internet Archive)